Estebounit!

Jea, mulla onkin ratsuna kaksi maailman esteponia! ;) Oikeasti, olin tallilla sunnuntaina, ja molemmat tammat olivat tosi hyviä. Manti oli parempikin kun tosi hyvä - se oli aivan mahtava!! Aahhh, huomaan leijailevani vieläkin iloiseen fiilikseen (jota tähän päivään tarvitaan...) kun vaan ajattelen tuota tallipäivää. :P Iloinen fiilis ei ole ollenkaan haitaksi, tänään oli Huono päivä, tosi huono päivä. Ensin seisoin 2.5h kaatosateessa lasten kanssa puistossa, jonka jälkeen hengasin märissä vaatteissa lopun työpäivän, jonka jälkeen raahauduin himaan ja himassa sitten käytiin keskustelua isoista asioista, joka ei saanut minua ollenkaan iloiseksi. Surulliseksi vain. Niistä ei sen enempää, mutta paskan päivän jälkeen on hyvä ryhtyä kirjoittamaan blogimerkintää ja saada hymy nousemaan kasvoille ensimmäisen kerran koko päivänä. :)

Mulla on yksinkertaisesti kaksi maailman moninta ponia. Okei, ei ne virallisesti ole mun, mutta leikisti ;) Aina saa haaveilla, eikö vain? :D
Sunnuntaina tallille saavuttuani nappasin Muorin tarhasta. Poni oli ihan ihmeellinen hempeä höpsö, se kihnutti päätään minuun jo tarhassa, eikä ollenkaan yrittänyt lähteä livohkaan. Se tuhisteli ihan kainalossa ja oli tosi suloinen ponipallero. :) Muori lähti töihin, ja tehtiinkin ihan reippaasti töitä. Mentiin nimittäin kentälle heti harjauksen ja suitsimisen jälkeen, ja ruvettiin Tiinan kanssa kasaamaan esterataa. Muori päästettiin juoksemaan irti kentällä, ja se ottikin ilon irti tästä!

Muori juoksenteli kauan, hyvin kauan pitkin poikin kentällä. Eikä antanut kiinni............ :D Yritimme saada sitä kiinin esteradan rakentamisen jälkeen, mutta ei, poni vain pinkoi laukassa pukitellen ohi... :D Lopulta se rauhoittui ja antoi kiinni, jotta päästiin aloittamaan itse treeni. Poni oli lämpännyt itsensä jo aika hyvin, joten tehtiin kevyt alkulämppä ja ryvettiin sitten hyppäämään.

Olin ostanut sellaisia tötsiä, kirkkaan punaoransseja, sellaisia huomiotolppia, ja asettelin niitä kentälle esteiden alle ja esteen ja sivuille. Pelokkeksi! Minulla on nimittäin tavoite: saada molemmat ponit tottumaan ihan minkälaiseen esteeseen hyvänsä, oli siellä sitten kamala punainen törppö tai tappava jättihämähäkki alla, esteestä mennään epäröimättä yli. Okei, ehkä epäröimisen sallin, mutta yksi rohkaisu minulta niin esteestä mennään sen enempää kyselemättä yli.

Muori ei pettymyksekseni pelännyt ollenkaan punaisia tolppiani! Tosin, hyvähän se vaan on, mutta aika tylsää :D Olin valmistautunut rohkaisemaan ponia ja ratsastamaan tiukasti esteelle ponin pelätessä - mutta paskat! Muori kiisi täyttä laukkaa esteelle, loikkasi yli tötsiä ihmettelemättä ja jatkoi matkaansa aina vaan lujempaa pidätteistä huolimatta... :D Että se niistä tötsistä ja niihin totuttelusta :D

Muorin kanssa tehtiin tiukka puolituntinen töitä, ja poni oli kyllä koko sielullaan mukana menossa! Minä olin se ikävä ja inhottava kun pidätin ponia joka halusi vaan kiitää tuulen lailla kentällä ja hyppiä esteitä ;) Muori tosiaan vei minua ihan kunnolla, ja imi esteille vaikka en saanut poniin mitään kontaktia. Pari kertaa päästiin kuitenkin todella hyvät hypyt läpi!! Ennen sarjaa askelta kiinni, ponin keskittyminen kohdilleen, sarjalla askeleen pidennys, kulmassa laukan lyhennys ja tiukka kaarre okserille, suoristus okseria ennen ja askeleeseen pituutta, okserin jälkeen käännös pystylle ja vähän kiinni edestä turhan vilkkaasti laukkaavaa ponimummoa. :) Oli kyllä tosi hauskaa hypätä pikkubounilla, Muori kun on aina niin innoissaan kaikesta ja esteet varsinkin ovat pienen neitosen mielestä ihan ykkösjuttu! Samoin maastossa tuhatta ja sataa laukkaaminen, siitäkin pikkuneiti tykkää. (Vähän liikaakin, kun tarvitsee pidättää norsujarrulla asvalttitien reunalle ponin purressa täysillä kiinni kuolaimeen ja viedessä minua mukanaan kuin rukkasta... )

Muori oli joka tapauksessa tosi hyvä, mutta Manti kiilasi silti vieläkin paremmaksi! En olisi taaskaan uskonut tuosta ponista tätä, mutta se yllätti niin positiivisesti kuin poni yllättää. Muorin kanssa kun lopeteltiin, jätettiin esteet kentälle Mantia odottamaan ;) Muori pesaistiin ihan vaan vedellä pikaisesti ja pistettiin sitten tarhaan. Vaihdossa Mantinen mukaan. Ponin harjaus, kavioiden putsaus, kamat niskaan ja menoksi. Mentiin kentälle, ja Manti lähti jo heti kentälle päästyä raviin. Se kuunteli hienosti pohkeita, kun pari kertaa ensin huomautin kannuksella miten pohkeeseen kuuluu reagoida.

Aikaisemmalla kerralla kun ratsastin kannuksilla Mantia, en huomannut oikeastaan sen kummempaa vaikutusta ponissa. Nyt kuitenkin huomasi selvän eron, se kuunteli huomattavasti paremmin kun aina unohdettuaan toimia pystyin huomauttamaan nopeasti kannuksella. Montaa kertaa ei tarvinnut huomauttaa!

Kentällä Manti oli turhan energinen, ja yritti koko ajan karkailla raviin. Annoin periksi ja päästin ponin raviin. Ravi muuttui kuitenkin puolen kierroksen jälkeen laukaksi, ja minähän annoin mennä! Kun poni kerran itse tarjoaa laukkaa, niin sitten laukataan! Laukattiin molempiin suuntiin varmaan viisi kierrosta - poni painatti ihan täysiä eikä edes yrittänyt velmuilla mitenkään, kun olin itse supertarkkana ja Manti halusi vain laukata. :D Laukan jälkeen poni hiukan rauhoittuikin, mutta oli edelleen herkästi kuulolla ja vastasi apuihin hienosti!

Esteillä se kunnon ihmejuttu sitten tapahtuikin! Käänsin ponin esteelle, jonka alla oli pelottavia törpelöitä, ja Manti kauhuissaan livisti esteen ohi pää ylhäällä. Mentiin kierros hötkyilyravia, kunnes tultiin uudestaan estettä kohti. Este tosiaan oli 20-30cm pysty, jonka alla oli kolme kamalaa punaista huomiotolppaa! Lähestyttiin estettä, Manti pää ylhäällä, poukkoillen vasemmalle, oikealle, vasemmalle vuorotellen. Muistutin kuitenkin pohkeilla että sivusta ei mennä, pidin ponin supertiukasti keskellä ja kannustin vaan esteelle. Manti rohkaistui, hyppäsi ainakin metrin ennen estettä ja ainakin 50cm liian korkealta, ja pääsi esteen yli!! :D

Tästä se helpottui niin paljon, että mitään ongelmia kyseisen esteen kanssa ei enää ollut. Kelatkaa! :D Sarjakin saatiin hypättyä monta kertaa, laukassakin! Saatiin hypättyä rataa, eli ensin pysty, sitten sarja, ja kaikki esteet, käännökset ja lähestymiset mentiin laukassa!! Wuhuuu!! :D

Poni oli aivan mahtava! Siis niin mahtava, että ruvettiinkin lopettelemaan nopeasti. Tehtiin vielä tosi hyvää harjoitusta, sellaista "labyrinttiä". Eli puomeista tehtiin kuja, jonne käveltiin, jonka jälkeen puomikujasta peruutettiin samaa tietä ulos. Huom peruutettiin! Ja kujassa oli käännös! Sekin meni aivan loistavasti, poni kuunteli täysillä koko ajan ja toimi hienosti ohjan ja pohkeen välissä. :)))

Minä leijuin ihan ekstaasissa ratsastuksen jälkeen. Manti oli aivan huippu, me työskenneltiin yhteen sairaan hyvin, ja saatiin onnistumisia läpi! Jesssssh!

Mantistakin huuhdeltiin vedellä hiet ja lykättiin neitonen suuuuurten kehujen kera tarhaan. Sitten lähdettiin käymään poitsujen luona laitumella! :) Poikia on laitumella aika kasa. Vili, Beni ja neljä muuta shettistä. Yksi näistä valloitti minut kokonaan: se on vuotias varsa, tosi huippu olento ilmeiltään! Tosi suloisen näköinen jätkä. :)

Luitumella kuvailtiin ponipoikia ja minä juoksin possujunan johtajana eteenpäin ötötköitä pakoon. Yäk se ötöjen määrä!!! Hrrrr, oikein puistattaa kun niitä kamalia inhottavia pikkuötöjä muistelee pörisemässä silmässä ja korvassa ja.... yöhhh.... Ensi kerralla juoksen vaan kovempaa karkuun ;) Ponit seurasivat minun säntäilyäni kulkien tasaisesti perässäni jonossa/läjässä :D Ne vaan tulivat koko ajan mukana, ja me oltiin oikeasti aika possujuna. Kun pysähdyin, ponit ympäröivät minut jokapuolelta ja kaikki halusivat rapsutuksia :P Hauskoja olentoja!

Laitumella vierailun jälkeen palattiin takaisin Tiinalle ja söpöstelin hetkisen Muorin kanssa tarhassa. Jubailtiin Tiinan kanssa niitänäitä ja pian Ritu ajoikin pihaan minua hakemaan. :)

En tiedä milloin kerkeän seuraavan kerran tallille! Varmaan vasta sitten Savijärven näyttelyiden aamuna, kun vähän tässä kiirettä pitää koko ajan. Ensi viikolla sitäpaitsi lomailen kaksi päivää, Maanantain ja Tiistain! :) Siis ihan oikeasti! Laskin että pääsen tallille vasta 2.6. seuraavan kerran?! APUA! Ei yhtään kiva. :((( Täytyy katsastaa jos pääsisin livistämään joku päivä jotenkin sniikisti tallille. Toivotaan parasta :)

Nyt kuitenkin matkaan pois koneelta, olen tässä jo kökkinyt alkuillan. Ja sitäpaitsi sieltä tulee salkkarit ;)

Liian vähän aikaa vai liian paljon tehtävää?

Niin, siinäpä vasta kysymys. Duunissa menee joka päivä aikaa (ah, mä niin rakastan pikkulapsia.....) ja sitten duunin jälkeen on milloin mitäkin, autokoulua, talleilua tai muita pakottavia velvollisuuksia. Päivät venyvät hauskan pitkiksi, eikä mielessä käy edes Ponimaniaa koko päivän aikana. Kun illalla kirjaudun koneelle vielä lukemaan lehtien (ja Ht.netinkin...) kuumimmat juorut, omatuntoani pistää ikävästi kun en edes käväise ponimaniaa sivuilla, vaan tylysti ohitan sen kirjanmerkeissä. :( Aikaa vaan ei ole enää klo 22 jälkeen ruveta väsämään parin tunnin rupeamana blogitekstiä.

Nyt on kuitenkin kolo, hetki aikaa jonka varasin kokonaan blogikirjustamiselle! Ärsyttää kun aikaa ei ole, ja kun ajan luominen tyhjästä on vähän hankalaa, niin pakko kai vaan elää ärsytyksen kanssa ja odottaa että kaikki inhottavat velvollisuudet häviävät ja saan aikaa.

Hienosti on taas yli viikon tallitarinat kertomatta, enkä oikeastaan edes muista tarkalleen mitä olen minäkin päivänä tehnyt.

Kaverini Petra on majaillut meillä kaksi edellistä viikonloppua. Ensin Petra tuli vaan tutustumaan poneihin, ja sitten viimeviikonloppuna Petra oli mukana näyttelyissä. Ensimmäisenä viikonloppuna lähdettiin ensin ajamaan Muorilla. :P

Muori oli hauska, kauhean innokas ja painatti täysiä pitkin maita ja mantuja. Välillä mentiin vähän turhankin reippaasti, Muori nappasi kiinni kuolaimesta ja viipotti laukassa eteenpäin... Kuunteli kuitenkin pidätteet läpi, ja saatiin meno muuttumaan tasaisemmaksi. Käytiin reippaassa temmossa etenevä lenkki Pahaojantiellä. Muori ei kyttäillyt pahemmin mitään, se vaan puksutti innoissaan eteenpäin. :P

Lenkin jälkeen pestiin bouni kunnolla. Esipesu ennen näyttelyitä, ja Muori käyttäytyi siististi. Ei onkelmia. Vettä oli kengät täynnä ja vaatteet olivat litimärät, mutta ponin peseminen oli hauskaa :D Muori pakattiin loimipakettiin ja vietiin takaisin tarhaan. Tarhasta napattin seuraava uhri, eli Manti. Mantia jänskätti ihan kauheasti ensin, Petra oli niiiiiin jännittävä :D

Mentiin kentälle ja tehtiin kevyttä näyttelytreeniä. Treenaus meni tosi kivasti, ainoa vaan että poni juoksee lujempaa kuin minä.... :D Kunto loppuu kesken! Manti toimi Petrankin kanssa kivasti - jännityskin vähän laantui hiljalleen. :) Näyttelyjuttuja treenailtiin ensin pihassa ja siitä siirryttiin kentälle. Kentällä mentiin myös näyttelyhommia, kunnes lopetettiin ja ruvettiin Mantin kanssa harrastamaan hiukan agilityä :D

Manti ja minä

Manti ja Petra

Muori on ehdottomasti parempi agilityssä kuin Manti, Manti tuntuu pitävän sitä vähän hullun hommana. Eikä sen kanssa ole pahemmin noita agijuttuja edes tehty, joten uusissa jutuissa on opeteltavaa. Manti ei kuitenkaan turhan paljon asiasta kiinnostunut, joten jatkettiin eteenpäin, eikä enää väännetty agia. Seuraa homma olikin sitten Petran kiusaaminen! ;)

Petra pistettiin kipuamaan Mantin selkään. Petra on pitkä mutta painaa saman verran kuin minä, joten mitään ongelmaa ratsastuksessa ei ole. Petra ratsasti Mantilla hyvin, oli helpottavaa huomata että poni toimii ratsuna muillakin kuin minulla. Eli olen osannut opettaa jotain oikein, kun se toimii eri ratsastajilla! :)

Manti testasi Petraakin aika huolella, ja onnistui karistamaan tämän kaksi kertaa alas. ;D Petrakin sai kokea tämän autuaan tunteen kun poni viskoo menemään ja löytää itsensä maasta, jo toiseen kertaan saman kierroksen aikana ;) Manti tiputti siis Petran peräkkäisissä kulmissa :D

Ratsastuksen jälkeen Manti vietiin harjauksen kautta tarhaan. Me lähdimme kotiin, ja vielä samana päivänä Petraa tultiin hakemaan kotiin.

Minä menin viikolla kerran tallille, torstaina. Ilma oli ikävä ja vettä satoi kun menin tallille. Ponit oli juuri kengitetty ja kengittäjä ja Tiinan hyvä kaveri Carita oli vielä paikalla. Tiina olikin värvännyt Caritan pitämään minulle ratsastustunnin Mantilla! :D Niimpä laitoin kamat ponskille ja mentiin kentälle treenaamaan. Sadekin lakkasi tallille päästyä, joten pysyttiin kuivina koko päivä!

Sain pari hyvää ahaa-elämystä ja paljon hyviä neuvoja. Kiitos tunnista, siitä tosiaan oli hyötyä! Hyvät neuvot otettiin heti käyttöön, koska heti seuraavana päivänä, eli perjantaina, Petra tuli jälleen tallille mukanani. Petra ratsasti Mantilla, ja sai sen liikkumaan tosi kivasti ja käyttämään takapäätään paremmin. Hienoa!

Samalla kun minä ohjeistin Caritan ohjeilla Petraa, Tiina laittoi Muoria kuntoon. Kun Muori oli laitettu ratsastuskuntoon, loikkasin sen selkään. Oli hauskaa ratsastaa taas pitkästä aikaa Muorilla, ja tipuinkin kerran kentällä! Otin vaan ihan tuntumaa poniin kentällä, ja käytiin kaikki askellajit läpi ja hypättiin pari pikkuestettä. Laukassa vaan muksahdin kerran alas ponin selästä, tasapaino vain järkkyi ja tipahdin. :D Noloa. :D

Kentällä ratsastuksen jälkeen lähdettiin Petran kanssa poneilla maastoon! Oli tosi hauska maastolenkki, mentiin ensin muuntajatielle/metsätielle ja sieltä harjun päältä kulkevaa reittiä marbackantielle. Tiina näytti tuon harjureitin minulle torstaina, ajettiin siellä Muorilla lenkki. Petran kanssa jatkettiin matkaa marbackantieltä Sileenintielle ja sieltä tultiin kotiin. :)

Poikapainia!

Irtojuoksutettiin pojat vielä kentällä kunnes lähdettiin kotiin. Lauantaina palattiin heti tallille, ja lähdettiin ajamaan Mantilla. Mentiin pitkä metsälenkki ja siihen päälle vielä marbackanlenkki kun ponilla oli hirveästi menohaluja! Manti oli aika kiemurteleva, se hyppi ja loikki kaikkea tosi pelottavaa koko ajan, kuten tukkikasa, tai kivikasa, tai vaikkapa kanto! Kolmea jättikokoista valkohäntäpeuraa pelästyin kyllä minäkin! Peurat loikkasivat suoraan tielle kun laukattiin Mantin kanssa kevyesti metsätiellä. Manti sai aika slaagin! :D

Manti pestiin kevyesti hikitreenin jälkeen, ja sitten oli Benkkulan vuoro lähteä töihin. Benin kanssa harjoteltiin taas juoksutusta, ja poni alkaa tajuamaan juoksutuksen idean! Olen aika ylpeä ponista, sain sen jopa laukkaamaan lähes hallitusti ympyrällä pariin otteeseen! :) Sitten päästettiin Beni irti ja ruvettiin kasailemaan esteitä. Beni hyppäsi aivan innoissaan esteitä, ja hiljalleen nostettiin korkeutta. Lopulta ruuna hyppäsi 70cm korkeaa trippeliä! :DD

Benistus lämmittelee pikkuesteillä ;)

Beni oli hikinen ja tosi tyytyväisen oloinen hyppytreenin jälkeen. :) Poni meni pesulle, ja pestiin se huolellisesti kokonaan. Ihan kokonaan, harja ja häntä ja kaikki vaan putsattiin. :) Pojalle pistettiin pesun jälkeen loimet niskaan, mutta meno tarhassa Vilin kanssa oli sen verran rajua, että Beni kuoriutui loimistaan alle minuutissa. :D ehti sillä olla loimet niskassa varmaan 30sekuntia.

Benin jälkeen vuorossa oli Muori. Lähdettiin Muorin kanssa kävelylenkille metsään, ja metsässä vähän hypättiin maastoestettä :D Maastakäsin siis, ja ponilla vaikutti olevan hauskaa! Muorikin meni lenkin jälkeen pesulle ja pestiin se näyttelykuntoon. Sitten Muorille loimet niskaan ja poni sisälle yöksi Mantin kanssa. Pakkailtiin vähän näyttelykamoja mukaan, ja sitten hilpaistiin taas kotiin nukkumaan.Tai no, nukkuminen jäi vähän taka-alalle.... :D

Sunnuntaina mentiin ajoissa tallille ja irtohypytettiin Mantia. Tamma hyppäsi niiiiiiiiiiiiiiin laiskasti kun voi poni hypätä, se tuli laiskaa laukkaa esteelle ja hyppäsi juuri ja juuri sen yli. Ja näin oli siis vaikka este oli ensin 30cm korkea ja lopulta 80cm korkea.... Aina vaan yhtä lailla juuri ja juuri jalkoja sen verran ilmaan että pääsee puhtaasti yli. :D Ovela olento, ei siinä mitään.

Mantin liikutuksen jälkeen napattiin Muori kiinni ja ruvettiin pakkaamaan sitä näyttelykuntoon!! Oli siis 15.5, sunnuntai, eilinen, kokemäen poninäyttelyt! :P Vili ei lähtenyt mukaan sittenkään, se on yskähdellyt pari päivää sen oloisena että ei haluttu ottaa poikaa mukaan. Niimpä vain Muori lähti liikenteeseen kanssamme!

Näyttelypäivä meni hyvin, ja hyvin kylmästi! Kokemäellä oli ehkä +5 lämmintä ja tuuli törkeästi. Ja minullahan oli siis esitysvaatteina mustat suorat housut ja kauluspaita, joten saatatte kuvitella kuinka jäässä olin kehässä sen kauluspaitani kanssa! Ja sitäpaitsi paidasta tuuli läpi!

Kehässä Muori käyttäytyi hienosti, oli ehkä vähän laiskahko, mikä yllätti minut täysin. Muori sai kuitenkin hyvän arvostelun, ja se palkittiin kakkosella! :) Olen ylpeä pikkubounistani!! :)
Muorin kehän jälkeen lähdettiinkin sitten heti pakkaamaan ponia autoon. Poni koppiin ja kamat kasaan, ja lähtö kotiinpäin. :) Kotimatka oli mielenkiintoinen, epämääräistä hihittelyä ja väsynyttä läppää :D Oli hauskaa!

Ykköset vasemmalla ja ylpeät kakkoset oikealla!

Isi oli jo Tiinalla odottamassa meitä kun saavuttiin pihaan. Minä olin iloinen ponin ruusukkeesta, ja nyt se kököttää kunniapaikalla keittiössä! Se on kallein aarteeni... :)
Lähdettiin ponin tarhaan laittamisen jälkeen ajamaan Petraa kotiin. Petralta ajettiin vielä sitten isin kanssa omaan kotiin, ja voin sanoa että tänään aamulla kun herätyskello pirahti soimaan, tätä pientä ihmistä kyrpi aika lahjakkaasti.

Vähän on univelkaa, mutta olen taas monta kokemusta viisaampi! Hyvä reissu ja hyvät tallipäivät kaikenkaikkiaan. Ihan saletisti unohdin taas kertoa jotain oleellista jostain päivästä, mutta palailen niihin taas kun muistuu mieleen. Seuraavaa tallipäivää ei ole vielä tiedossa, mutta palailen asiaan kun on jotain kerrottavaa ja kun saan jostain nyhdettyä ylimääräistä aikaa. :)

Erittäin hyviä ellei täydellisiä ♥

Viikon tauko oli taas talleilussa, kunnes Sunnuntaina pääsin taas tallille :) Jeijj!

Sunnuntaina olin touhuamassa ponien kanssa. Ihan ensiksi menin kentälle, ja kasattiin Tiinan kanssa esterata valmiiksi. Esterataan kuului viisi osaa, eli ensin okseri, sitten pysty, sitten sarja, sitten miniminiokseri, ja jälleen pysty. Tälläistä rataa loikittiin, tai ainakin yritettiin loikkia ;)
Laitettiin Manti kuntoon, ja kipusin turvaliivi päälläni selkään. Manti kuunteli hieman kehnonpuoleisesti, se oli vähän tahmea ja koko ajan sai patistaa toista eteenpäin. Kun ruvettiin lämpän jälkeen sitten hyppäämään yksitellen radan osia, alkoi mielenkiintoinen rupeama. :D

Mantin mielestä okseri^, jolla oli korkeutta se 40cm, oli aivan liian pelottava. Se syökyi joka kerta aivan viimehetkellä esteen ohi, ja ampaisi ihan omaan suuntaansa. Kun aikamme taisteltiin asian kanssa ja käytettiin vähän ponipsykologiaa (=helpotettiin estettä ja tehtiin siitä ensin puomikasa, jonka jälkeen ryhdyttiin kasaamaan sitä hyppy hypyltä takaisin okseriksi) rupesi tuonkin esteen ylitys onnistumaan ihan okei.

Pienempi pysty jossa oli autonrenkaat tolppina, meni aivan kuin vettä vain koko ajan. :) Sarjalla piti olla tosi tarkkana että poni ei livistä kokonaan ohi. Se teki myös sellaista että karkasi puolessa välissä sarjaa ulos ja väisti jälkimmäisen esteen. Kun vaan oli itse tiukkana ja jaksoi taistella ja yrittää roikkua kyydissä, alkoi Mantikin kuunnella ihan hienosti!

Sarja :)

Manti onnistui karistamaan minut neljä kertaa alas estetreenin aikana! Se teki taas omia juttujaan, eli jos komensin sitä estettä ennen, se hypyn jälkeen veti jarrut pohjaan heti, ja kääntyi salamannopeasti tulosuuntaan esteen ohi. No, minä sitten löysin itseni maasta, ja könysin takaisin selkään. :D
Pain opin kuitenkin ennakoimaan noita Mantin typeryyksiä, ja onnistuin roikkumaan selässä! ;)

....

Estetreeni meni kuitenkin aivan sairaan hyvin, kun ottaa huomioon kuinka paljon Mantilla on hypätty! Mantilla hypättiin kerran tai kaksi talvella, ja nyt ennen tätä treeniä hyppäsin sillä kerran yksittäisiä esteitä. Hypättiin muuten silloin 60cm!! :) Ja se meni kevyesti yli, ei mitään ongelmaa. :P Olen ylpeä!

Hoidettiin Manti loppuravien ja -käyntien jälkeen pois. Poni sai kehuja ihan hienosti suorituksesta. Kerran päästiin se rata sitten ihan oikeasti läpikin, tosin ravilla. Laukkaa en edes vaadi kuin yksittäisille esteille tai suoralle sarjalle, kun kaarteet laukassa voisivat olla vielä vähän hankalia tasapainolle. Laukka muuten pelitti tosi hienosti! :)

Tarhassa vaihdoin Mantin Muoriin, ja talutin Muorin harjaukseen. Muori oli niin kovin ihanan suloinen! :) Laitettiin Muorille harjauksen jälkeen näyttelysuitset päähän, ja ruvettiin pihassa treenaamaan näyttelyjuttuja. Poni sai kuulkaa kuin jonkun sähköiskun siitä hommasta, se terästäytyi ja rupesi oikein käyttämään kroppaansa ja innostui ihan liikaakin! Helkkari se poni vei minua pitkin pihaa ihan 6-0! Siis ihan oikeasti, Muori painoi ihan rutosti käsille, ja pukitteli ja hyppi pystyynkin kerran!

Pois alta!!

Vili käyttäytyi paljon paremmin koko näyttelypäivän Harjussa kuin Muori kotipihassa.... :D Jestas! Mentiin sitten näyttelytreenin jälkeen kentälle, kun Muorilla tosiaan oli hiukkasen sitä energiaa... kentällä hypittiin yhdessä maastakäsin Mantilta jääneitä esteitä. :D Muoriin tuli vain lisää virtaa, siitä tuli kunnon sähköjänis. Pelkäsin koko ajan että näyttelysuitset sanovat RiksRaksPoks ja poni viilettää ilman suitsia eteenpäin.

Muori oli sen verran hankala pidettävä, että nappasin siltä suitset pois ja poni pääsi juoksemaan irti kentälle. Muori ottikin tästä ilon irti, se paineli Arvon kanssa kentällä tuhatta ja sataa ja hyppi esteitä korvat hörössä! :D Vähitellen ruvettiin pyytämään sitten ponia rauhoittumaan, ja se tulikin luokse rapusteltavaksi ja hakemaan nameja. Sen jälkeen Muori lähtikin sitten takaisin uralle, ihan omasta valinnastaan ja pinkoi kentällä ihan omiaan. Pyydettiin sitä hidastamaan, mutta ehei, Muori vain ravasi karkuun ja pelleili. Se siis ihan tosiaan juoksi karkuun, eikä antanut kentällä kiinni!

Melkein vartin se juoksenteli itsekseen, eikä halunnut lopettaa. Koitimme ajaa sitä nurkkaan pari kertaa, jos sen olisi saanut kiinni, mutta ei, Muori livisti laukassa karkuun ja nauroi vaan päin naamaa. Siltä se ainkin näytti! Lopulta poni pysähtyi, ja hiipparoin sen luokse ruohotuppo kädessäni. Muori sai tukon suuhunsa ja salamana livautin sille suitset päähän. :D Villi ja vapaa poni saatiin kiinni preerialta ;)

♥

Isi oli jo odottamassa, ja oli katsellut huvittuneena yritystämme saada Muori kiinni. :D Harjattiin nopsasti poni, ja lykättiin sille loimi niskaan. Sitten poni takaisin tarhaan, ja minä livistin autoon ja matkasin kotiin. :P

Maanantaina, eli eilen, matkasin iltapäivällä tallille. :) Menin ensin Annelle. :) Odoteltiin hetkinen että Karvi ja Assu saapuvat maastosta. Ainiin, yksi asia minkä skippasin, oli Assun saapuminen!

Tässä on Assu:

Assu on Annen uusi hevonen :) Nuori Eestinhevosruuna. :) Oikein suloinen ja sympaattinen tyyppi, Karvin bestis. Tuisku ei oikeastaan Assusta tykkää, ne monottelevat toisiaan ja kiukkuavat jos ajautuvat liian lähelle. Elämä samassa laumassa kuitenkin onnistuu. :) Assu saapui 24.4.

Eli juu, odoteltiin että Assu ja Karvi saapuvat takaisin maastosta. Hepat tulivatkin ratsastajineen nopsasti. Ponit riisuttiin ja harjattiin, ja sitten lykättiin takaisin tarhaan. Tuisku otettiin vaihdossa mukaan, ja sitten alkoi operaatio Tuiskulle kenkä!

Tuiskulla oli jälleen irronnut toinen etukenkä, joten ruvettiin sitten kengittäjiksi! :D Operaatio oli aika mielenkiintoinen, minä pyöräilin välissä lainaamaan Tiinalta puuttuvia tavaroita, ja sitten palasin takaisin. Kenkä saatiin jalkaan, ja aikaa yhden irtokengän laittamiseen meni tunti :'D

Kenkä saatiin kuin saatiinkin jalkaan! Sitten valjastettiin Tuisku, ja lähdettiin pusikkoon kärryilemään Annen kanssa. Koko ajan tuli kytättyä sitä kenkää, mutta uskokaa tai älkää: se pysyi koko matkan mukana! Käytiin Marbackanlenkki, tosin muuntajatieltä oikaisten. Oli kiva lenkki, Tuisku oli mukava kuten aina, ja Annen kanssa on kivaa höpötellä kaikenlaista :)

Kun päästiin takain Annelle purettiin Tuisku valjaista ja vietiin ruuna takaisin tarhaan kera loimen. :) Sitten minä pakkasin kamat mukaani, ja käppäilin reippaasti Tiinalle. :P

Tiinalla kaappasin ensimmäisenä Muorin tarhasta. Harjasin ponin jonka jälkeen lykkäsin sille valjaat niskaan. Pitkästä aikaa taas ohjasajoa! :) Mentiin kentälle, ja ruvettiin treenaamaan. Muori oli aivan loistava! Siis ihan käsittämättömän hyvä! Tehtiin kaikenmaailman kiemuroita ja kaikki sujui tosi hyvin. :) Myös peruutus meni ihan kohtalaisesti, Muori oli ihan chillisti. Vaikka peruutus menikin vinoon, se oli rauhassa eikä panikoitunut mitenkään. Hieno tyttö!

Treenattiin sellainen reilu puoli tuntia, jonka jälkeen käveltiin pitkin ohjin kentällä jonkun aikaa. :) Mentiin hieman myös puomeja ohjasajossa, mutta lähinnä tehtiin töitä sileällä. Muori oli aivan todella mahtava, ja tästä suorituksesta huumaantuneena annoin Tiinalle luvan ilmoittaa Muorin Savijärvellä ohjasajokilpailuun......... Kadun sitä jo nyt..!

Muori sai paljon kehuja ja pusuja ja pari namiakin harjauksessa. :) Vietiin pienempi neito takaisin tarhaan, ja nappasin suuremman neitosen mukaani.

Tarkoituksenani oli tehdä tasaisella töitä Mantin kanssa. Niimpä pistettiin ponille ratsastusvyö selkään ja suitset päähän. Tiinalle annoin piuhat, jotka oli tarkoitus laittaa alkukäyntien jälkeen ponille. Manti tuntui jo heti alusta asti olevan aika hyvin kuulolla, ja rupesinkin sitten vääntämään oikein olan takaa! Tehtiin aivan super kouluvääntöä, ja voi että kun olen ylpeä Mantista! Se liikkuu tosi hienosti, ja rupesi hakemaan itse oikeaa muotoa, ilman piuhoja! Piuhat nimittäin unohtuivat laittaa, joten mentiin sitten ilman. :D

Manti oli niin reipas ja hyvä ratsastaa, se ei ollut ollenkaan pohkeen takana, vaan ajoittain jopa pohkeen edessä. Sain kuitenkin ponin tosi hyvin kuulolle, ja se teki ihan 100% töitä koko ajan. Kuunteli mitä pyydän ja oli tosi upea! Väistöt menivät läpi tosi hyvin, laukat nousivat hyvin, siirtymiset pelasivat, Manti reagoi nopeasti pohkeeseen, ympyrällä saatiin kivoja taivutuksia aikaan! Olen niiiiiiiiin ylpeä, se toimi aivan mahtavan hyvin! :)))

Treenattiin reipas 40minuuttinen, ja sitten poni sai kävellä pitkät loppukäynnit. :) Manti sai paljon kehuja ja minä leijuin pilvissä. :D Harjauksessa Mantille lykättiin pari loimea niskaan, kun se oli hionnut ja ulkona oli kolea ilma. Sitten tamma vietiin tarhaan, ja samalla Tiina nappasi viereisestä tarhasta poitsut mukaan.

Vili ja Beni vietiin kentälle ja päästettiin pojat irti. Ne remusivat keskenään oikein kunnolla ja hyppivät hiukan esteitä mitä oli uralla :) Kun juoksutettiin poitsuja Tiina onnistui rikkomaan kintustaan lihaksen, joten minut ylennettiin tallimestariksi. Ei vaan, vein pojat sitten kentältä sisälle, ja kävin hakemassa vielä tammatkin sisään. Kello oli nimittäin jo puoli kymmenen kun isi tuli hakemaan... :D Loikkasin autoon ja lähdettiin ajamaan kotia kohti.

Kymmeneltä olin kotona, söin, ja painuin nukkumaan. :P

Oli tosi mahtavat päivät, varsinkin tuo eilinen! Molemmat tammat olivat niin superhyviä! :) Paniikki rupeaa hiljalleen nousemaan kun Kokemäen näyttelyihin on kaksi viikkoa aikaa... Kokemäelle lähtevät mukaan Vili ja Muori, joista minä esitän Muorin... Tsiisus, mä varmasti kuolen! :D