Blogisäätöä

Te varmaan huomasitte tämän blogin auki klikatessanne, että täällä on tapahtunut hiukan muutoksia. :) Vihdoin viimein sain askerreltua tuollaisen bannerin tapaisen otsikkokuvakkeen tuohon ylös. Se on ihan kiva, siihen nähden että väkersin sen PAINTILLA, koska tässä koneella ei ole muita kuvankäsittelyohjelmia :D

Hiukan kesäinen siitä jäi, vaikka tarkoitus oli että tota samaa voisi pitää tossa talvellakin. Noh, ehkäpä innostun ja teen talveksi jonkun uuden ;) Tuo saa nyt ainakin alustavasti kököttää tuossa. Se tuo kuitenkin blogiin hiukan enemmän ilmettä, kuin pelkkä tylsä otsikko. :)

Lisäsin nyt kauan kaavailemani esittelysivun tuonne yläpalkkiin! Siellä on nyt meidän omistuisten otusten pienet esittelynpoikaset, jos jotakuta kiinnostaa käydä lueskelemassa. Se on vielä hieman kesken, mutta valmistunee kunhan jaksan taas palailla asian pariin! :)

Ponirintamalle kuuluu hyvää. :) Enemmän ponijuttuja seuraavassa postauksessa, lisäilen sitten eliittinäyttelykuvia jne. :D Oltiin me kyllä aika eliittiä siellä, mun lilat hiukset oli hiukan... noh, sanotaan vaikka värikkäät ;)

Kissapoppoossa tapahtuu taas. Mun puolesta voisi lakata tapahtumasta, olisi kiva vaan ihan rauhassa elellä noiden kanssa ilman ylimääräistä draamaa...
Nyt tilanne on kuitenkin se, mitä ollaan tässä jo vuosi pelätty... Eli Sanni Sannukka, mun ihana pikkuinen karvapallo, on jälleen kipeä. Sillä on kortisoonihoito ollut jo kohta vuoden päivät, ja jo näin pian on kortisooni vaikuttanut elimistöön pahasti. Kortisoonia ei voi lopettaa, koska muuten se taas allergiaongelman, ja repii  itsensä verille ja on ihan ahdistunut. Nyt kuitenkin kortisooni on aiheuttanut munuaisten sököämisen, joten pikkukissan elämän polku alkaa olla lopussa...

Emme halua ruveta taistelemaan kahta sairautta vastaan, joista kumpaakaan ei voi hoitaa niin, että toinen ei tulisi pahemmaksi. Niimpä emme hoida nyt munuaisia, vaan annamme Sannin elää onnellista kissan elämää niin kauan kun se on iloinen, pirteä, leikkii, syö ja juo kunnolla. Mutta kun joku kamala päivä Sanni menee apeaksi, ei syö, ja vetäytyy nukkumaan pahaa oloa pois, päästämme rakkaan lentämään kissojen taivaaseen.

Emme halua kiusata sitä enää kaikilla lääkeillä, lekurikäynneillä, verikokeilla, paastoilla, pakkosyötöillä... Joten päätös on nyt tehty, ja Sanni elelee nyt onnellista kissan elämää niin kauan kun se voi hyvin. Viimeisiä hetkiä viedään, yhtään ei tiedetä milloin notkahdus huonompaan tulee. Mutta kun se tulee, pääsee Sanni kokonaan pois kivuista.