Ohjasajoa ja irtokenkiä

Minä taidan olla joku huonon ilman lintu, kun sää muuttuu tosi kämäiseksi kun minä ilmestyn tallille! Rasittavaa, eilenkin sain ratsastaa räntäsadetuulessa. Ilma oli kyllä ihan mukava kun menin, pilvinen mutta mitään märkää ja inhottavaa ei kuitenkaan satanut vielä siinä vaiheessa. Muori oli suoraan portilla odottamassa, ja käppäilinkin heti tarhaan ja tervehdin ponia. :) Tiina toi riimun, ja Muori lähti pitkästä aikaa ensimmäisenä töihin.

Se oli sellainen kohtuu innokkaan oloinen, muttei vaikuttanut kuitenkaan ihan sekopääenergiseltä. Lumet ovat viimein tipahtaneet alas liiterin katolta, ja kenttä on turvallinen käyttää!! Niimpä vuorossa tällä kertaa Muorin kanssa ohjasajaminen! :)

Harjasin ponin, ja tein sen otsaharjaan uuden letin. Kun avasin vanhan letin, ponin harja oli tietysti aivan kiharalla :D Se oli niin huvittavan näköinen! Ihanat pikkuprinsessakiharat otsaharjassa ;) Harjassa pidetään lettiä vielä pari päivää, niin että se otsaharja ei osu ja siten ärsytä toipuvaa silmää. Harjasin siis ponin läpikotaisin ja sitten virittelin sille päälle valjaat. Sen jälkeen suitset ponille päähän, ja sitten selvitin ohjat. Nappasin raipan vielä mukaani, ja sen jälkeen hirviö päästettiin irti ;)

Muori oli aika... jännällä tuulella? Ensin se kaahotti ja riekkui ohjien päässä ihan miten tykkäsi, mutta hiljalleen se rupesi rauhoittumaan. Itsekin sain koko ajan paremman tuntuman toki hommaan, ensin olin taas ihan hukassa pitkien ohjien toisessa päässä... :D Väistöt menivät molempiin suuntiin tosi hienosti! Ympyrät olivat vähän hankalampia, kun Muori pisti vastaan. Se ei halunnut kävellä hankeen. Kuitenkin aina pienen kiroilun ja kaula kierossa vastaan punkemisen jälkeen poni alistui, ja loikki arvosteleva ilme naamallaan lähimmälle uralle hangen poikki.

Juoksutin ponia myös, pitkät kun ovat ohjat, niin ne mahdollistavat aika paljon! Puhuttiin Tiinan kanssa että sitten kun Muorin silmä on täysin kunnossa, ruvetaan menemään puomeja ohjasajaen... :D Mitäköhän siitäkin taas tulee. Ensin varmaan aika säätöä, mutta kyllä minä uskon että se menee ihan putkeen, varsinkin kun Muori tykkää puomeista ja esteistä ihan kauheasti. Sillä on luontainen imu esteelle, joten en usko tulevan mitään ongelmia. Luulen että ne puomit ovat minulle haastavampia kuin ponille... ;)

Viikonloppuna, Lauantaina ollaan näillä näkymin lähdössä Kippolaan, eli shettiksiä kasvattavalle tallille, jossa Muori on asunut ja tehnyt varsoja :) Tässä tallin nettisivut: A.S. Shetlandponies. Siellä olisi tarkoitus vähän laajentaa ainakin teoriapohjalla osaamista ohjasajon saralla. :)

Loppujen lopuksi tuo ohjasajo Muorin kanssa meni tosi hienosti eilen, Muori malttoi hiljalleen kuunnella aina vaan paremmin ja paremmin. Se kulkee niin hienon näköisesti, oikein ryhdikkään näköinen! Ja askel on parantunut tosi paljon, se on kuin pieni paraatiponi kun se askeltaa vähän liioitellun tomerasti etujaloillaan sillointällöin. :D

Niin ja, viimeksi juoksutuksessa harjoiteltiin käyntiin siirtymistä, käyttäen apuna psykologiaa ;) Tällä kertaa siirtymiset ravista käyntiin menivät ihan hienosti: kun pyysin käyntiä, poni oli noin kierroksen ravauksen jälkeen käynnissä! Aika hyvin, kun ennen se juoksi ainakin 10 kierrosta ennen kuin edes hidasti tahtia... Yhden kerran saatiin siirtyminen läpi alle puolessa kierroksessa, eli kun pyysin käyntiä, poni ravasi vajaa puoli kierrosta kunnes siirtyi käyntiin. :) Olen ylpeä pienestä, vanhakin voi oppia!

Lopeteltiin sitten Muorin kanssa, ja mentiin harjaukseen. Poni oli oikein tyytyväisen ja levollisen oloinen, sellainen rauhallinen ja nimenomaan levollinen. Tyytyväinen. :) Otin siltä valjaat pois, ja harjasin ponin. Se oli edelleen tyytyväisen oloinen, ja se ihan osoittikin sen että ei vihaa minua! Se oli päänsä kanssa kainalossa, ja puhalteli ilmaa kaulaani. Se nuoleskeli olkapäätäni kun laitoin loimea niskaan, ja nuolaisi poskeani kun otin siltä suitsia päästä. Hempeilyä ;)

Ilma oli kääntynyt kurjaksi, ja tuuli oli voimistunut aika reippaasti. Niimpä me sitten päätimme että Muori jää suoraan sisälle talliin, koska sitä silmää piti varjella tuulelta. Niimpä poni pääsi suoraan sisälle, ja minä lähdin hakemaan Mantia tarhasta. :) Mantikin oli portilla vastassa, ja lähti mukaani nätisti :) Muori oli nätisti sisällä ja minä harjasin Mantin. Ponista ei lähtenyt paljoakaan karvaa, koska Tiina oli pessyt Mantin pari päivää takaperin. :) Laitettiin Tiinan kanssa Manti kuntoon, ratsatusvyö selkään ja suitset päähän. Sitten poni irti ketjuista ja minä kipusin selkään pihalla.

Ilma oli aika karmiva, oikea takatalvifiilis. Kenttä oli vähän pehmeä, joten hyppääminen unohdettiin ja tehtiin ihan vaan sileällä töitä. Manti oli harjauksessa vähän omistuisen oloinen, ihan kuin se olisi juoninut jotain. Kentällä poni kuitenkin kuunteli kivasti, vaikka olikin vähän nihkeä ravaamaan eteenpäin. Minulla oli kannukset kokeilussa, ja poni oli huomattavasti kevyempi ratsastaa. Ei tarvinnut koko ajan pumpata ja ravata sen puolesta. Kannuksia voisi aina sillointällöin käyttää, huomauttamassa ihan tosissaan siitä että 'hei täällä on pohje kiinni ja voisit reagoida'.

Ruvettiin aika pian ottamaan laukannostoja, ja siitä syttyikin sitten pienimuotoinen sota. Jälleen kerran. Vasempaan kierrokseen laukka nousee vielä aika nihkeästi, joten sitä harjoitellaan jatkossa enemmän. Oikeaan kierrokseen laukka nousee tosi hyvin, mutta kun poni keksii kaikkea omaa laukassa! Kuten pistää seis kulmaan suoraan laukasta ja karistaa Amanda alas, tai syöksyä laukassa keskelle kenttää ja toivoa että Amanda putoaa jos tekee tarpeeksi äkkinäisiä liikkeitä... Kolme kertaa se sai minut viskottua alas, ja yksi kerta oli sitten jotain niin noloa että en edes kehtaa kirjoittaa sitä tänne! :_D

Manti loikkasi sivun uralta, ja minä heilahdin tottakai vastakkaiseen suuntaan. Ratsastusvyö valui toiselle kyljelle, joten pysäyhtin ponin ja selässä rupesin korjaamaan vyön asentoa. Eli siis yksinkertaisesti "polkaisin" toisen puolen jalustinta niin että vyö kääntyi jälleen oikeaan asentoon. No vyö kääntyikin aika vauhdilla oikeaan asentoon, ja siitä yli! Vyö valahti siis toiselle kyljelle, ja minä pyörähdin sen mukana suoraan maahan.......... Hieman säälittävä putoaminen! :D

Saatiin kuitenkin laukka pelittämään ihan okei, lopulta. Tehtiin siinä tosi epämääräsitä loppuverkaa, Manti kulki kummallisesti, laiskoitellen ja vuorostaan kiitäen kiitoravia, loikki pois uralta ja oli aika... veikeä? Kun olin siinä saanut ravailtua aikani, ja siirsin ponin sitten lopulta käyntiin, huomasin suureksi tyrmistykseksi kentällä irtokengän.....!!!

Tiedättekö, tämä asia oikeasti syö minua! MIKSI tuolta ponilta lähtee kengät jalasta kun minä ratsastan sillä? Ratsastanhan Muorillakin, eikä siltä kengät irtoile. Joten onko ongelma ponissa, vai onko ongelma minussa? Oikeasti tämä kenkien irtoilu käy itsetunnolle, koska mitä minä teen väärin, jos ponilta lähtee kengät jalasta? Koskaan aikaisemmin monen ratsastusharrastusvuoden aikana yhdeltäkään ratsastamaltani eläimeltä ei ole lähtenyt kenkä jalasta, mutta nyt, kuukauden sisään kaksi kertaa huomaan että ponilta puuttuu kenkä... Olisi kiva tietää miksi kenkä irtoaa, jotta voisin tehdä jotain toisella tavalla. Tuntee olonsa ja itsensä aika huonoksi kun ei poni pysy kasassa alla, vaan siitä irtoilee osia... :(

Ratsastuksen jälkeen Manti vietiin harjaukseen, ja kun olin saanut ponilta kamat pois, Ritu ajoi pihaan. Harjasin sitten Mantin karvat suoriksi, ja heitin sille loimen niskaan kun poni oli räntäsateesta ja ehkä vähän hiestäkin märkänä. Mantikin pääsi suoraan talliin, joten poni pistettiin sinne, ja minä keräilin kamat kasaan. Siitä sitten lähdin autoon, ja kohti kotia.

Tosi hauskaa mennä käymään siellä Kippolassa nyt Lauantaina. Näen Muorin vauvoja! :) Ja olisi hienoa oppia ohjasajosta lisää, kun kesällä on tarkoitus ihan kisatakin Muorilla ohjasajoluokissa... :) Jännittää jo valmiiksi! Hih. :) Kippolan reissusta kirjoittelen myös sitten, ja otan kamerankin mukaan joten ehkä saatte jotain kuviakin katseltavaksi ;)