Arvaatte varmaan kuinka ihanaa on kun parin tunnin työ, teksitit ja kuvien lisäys tekstin sekaan, katoaa kokonaan...... Ei paljon naurata. :( Olin kuitenkin fiksuna tyttönä kerrankin kopioinut tekstin välissä, joten siitä säästyi aika paljon!
Nyt siis uusi yritys tämän tekstin kanssa, ja toivon todella että nyt tämä ei rupea kiukkuamaan. Tosin taidan tietää miksi blogger ei pelittänyt: Google oli epäkunnossa, eikä toiminut täysin, ja bloggerin käyttäjätunnus on googletili, eli blogger toimii googlen yhteydessä. Niimpä bloggerkaan ei toiminut. Nyt google toimii, joten oletan että saan vihdoin tämän tekstin julkaistua! :)
Kirjoittelin siis tallipäivästä 16.3, joka oli tämän viikon keskiviikko :) Tämä on suoraa kopioitu siitä mitä tekstistä oli tallessa, joten puhun eilisestä tekstissä jne. Koittakaa saada selvää! :) Tässä se nyt viimein on:
Hehee, eilen oli ihan superhauska tallipäivä! Koin taas kaikkea uutta ja jännittävää, ja muistin ottaa kuviakin!! Aika hyvin, eikö vain? :D
Ensin menin klo 10 Annelle. Anne sanoi että tänään saisin tutustua Karviin enemmän, ja sanoista tekoihin. Haettiin Annen kanssa Karvisen kamat, ja haettiin ruuna tarhasta :) Poni kiinni puomiin ja aloitin harjauksen. Karvi oli kauheen kiltisti, se ei sanonut eikä tehnyt oikein mitään. Katseli vähän mitä touhuan ja haisteli pariin kertaan minut. :) Karvi on siis issikka, ja karvaa siitä lähti aika rutosti! Ei kuitenkaan ollenkaan yhtä paljon kuin Muorista ;)
Laitoin siinä sitten Karville kamat päälle ja varustin itseni. Turvaliivin olin jättänyt Tiinalle, joten menin sitten ilman. Olen pitänyt itselläni säännön, että turvaliiviä käytän maastossa ja isommilla esteillä. Nyt kuitenkin turvaliivi oli Tiinalla, joten pääsin lipsumaan käytännöstäni! ;) En oikeastaan välitä turvaliivistä, se on vähän epämukava, joten ei yhtään haitannut että pääsin livistämään ilman sitä maastoon.
Päälleni laitoin kuitenkin heijastinliivin ja kypärän tottakai. Sitten kipusin Karvin selkään ja matka maastoon alkoi. Oli aika mielenkiintoista lähteä maastoon kuitenkin ihan vieraalla ponilla, ja kaikenlisäksi se oli suuri poni! Suurin eläin millä olen vuoteen ratsastanut, ja ero noihin settissittiksiin on aika valtava! :D Onneksi Karvi on kuitenkin lauhkea ja kiltti olento. :)
Niimpä lähdin sitten maastoon. Karvi käyttäytyi ihan täydellisen hienosti, se toimii tosi hienosti! Pari kertaa yritin saada tölttiä nousemaan, mutta kun en osannut pyytää tölttiä oikein, Karvi tyytyi vaan ravaamaan ja ihmettelemään mitä minä selässä oikein yritän... :D Ensi kerralla sitten uutta yritystä! Karvi oli tosi mukava, varma, kiltti ja toimiva maastoilukaveri. Se ei sätkynyt mitään, ei edes hullusti rähjäävää kolmea suurta koiraa, ei mitään metsässä kuuluvaa rapinaa tms. Hetken se kuunteli sillan alussa alla virtaavaa vettä, mutta Karvi käveli hienosti sillan yli kun vaan pyysin. :)
Maastoreissu oli kaikenkaikkiaan oikein mahtava! Ilma oli mitä ihanin, poni tosi kiva ja reitti oli mukava. Karvi tiesi selvästi sellaiset paikat joissa on laukattu aiemmin, ja se tarjosi aina laukkaa omatoimisesti :D Aika hauska poniherra :) Kun päästiin kotipihan tuntumaan, Tuisku ilmoitti olemassaolostaan ja hirnui jo kauempaa meille tervetuloa kotiin. :) Karvi tiesi myös missä minun on tarkoitus tulla alas selästä, ja pysähtyi automaattisesti pihalla :D Minä loikkasin alas selästä ja kiitin ponia yhteistyöstä :)
Otettiin Karvilta kamat pois, ja harjasin ponin. Karvi oli hiukan hikinen, tosin ihan hieman, sellainen kostea lähinnä. Heitettiin kuitenkin sille loimi niskaan, ettei sitten selkä kipeydy tai mitään muuta ikävää. Loimituksen jälkeen Karvi vietiin takaisin tarhaan, ja samalla nappasin Tuiskun mukaani! Tuiskun kanssa oli tarkoitus viedä reki Tiinan liiteriin säilytykseen. :)
Niimpä valjastin Tuiskun Annen tarkkailevien silmien alla, ja sainkin melkein oikein koko härdellin! Hiukan oli taas muistamista miten kaikenmaailman remelit kiinnitetään, lähinnä se miten aisat saa aisaremmeillä pysymään paikallaan ja mikä oli se oikea viritys niillä remmeillä. Kun ensin mennään alta ja sitten päältä ja sitten ristiin ja ja ja ja... Ei voi muistaa! :D Kyllä minä vielä opin... :)
Minä keräsin kamani kasaan ja laitoin ne rekeen. Niin sitten lähdettiin Annen kanssa ajelemaan Tuiskua kohti Tiinan pihaa :D Matkaa oli se 500m, joten ihan hirveää reissua Tuiskun ei tarvinnut tehdä... :D Tiinalle asti tiellä oli vielä sen verran lunta ja jäätä että saatiin reki kunnialla Tiinalle. Kun muuten tiet alkavat olemaan kohtuu sulana, ja asvaltilla saatiin Karvinkin kanssa köpötellä yhdellä pätkällä maastossa! Tulee kevätkevätkevät! <3
Ajettiin Tuisku suoraan tallin taakse, liiterin luo. Avattiin remelit ja irrotettiin reki :) Vili oli ihan hurmioitunut uudesta vieraasta, ja elämöi tarhassa kuin suurempikin ori.... Ei siinä kauaa sitten mennytkään kun Vilperoinen päätti tulla langoista läpi..! Pikkumies rehenteli ja tepasteli Tuiskulle jutellen pihalla. Sain ponin otsaharjasta kiinni, ja samalla Tiina antoi minulle Vilin riimun. Taistelin riimun herran päähän, ja pitelin olentoa paikallaan kun Tiina korjasi aidan.
Aidassa oli koko ajan sähköt päällä! Ja Tiina vain piti langoista kiinni ja sai sähköiskun toisensa perään koko ajan. Hullu... :D Kun Tiina sai sitten aidat kuntoon, lykättiin Vili takaisin tarhaan. Nyt sitä hätisteltiin aidalta pois vielä rajummin kuin edellisellä kerralla, mutta eläin päätti olla muuli ja tulla uudestaan aidasta läpi. Noh, taas nappasin orin kiinni ja Annen kanssa samaan aikaan todettin Vilille että Tuisku on RUUNA... :D
Minä lähdin taluttamaan terminaattoria kohti tallia. Tallissa, ja matkalla sinne, vähän keskusteltiin käytöstavoista! Eikä niin vähääkään. Vili ei kunniota minua lainkaan, ja huiteli tallin ovella minua etusilla ja hyppi ja pomppi. Otettiin sitten sisääntulo uudestaan läpi, ja tällä kertaa päästiin melkein yhteisymmärryksessä ovesta sisään. Suljin tuholaiseläimen karsinaansa ja häivyin. :D Vili jäi kiukuttelemaan yksin sisälle.
Anne oli lähdössä pihasta Tuiskua taluttaen. Niimpä jäin sitten jatkamaan päivääni Tiinan kanssa. :) Ensin vietiin Vili takaisin tarhaan, sähköriimu päässä, ja sitten otettiin Manti toisesta tarhasta mukaamme :) Talutin Mantin harjaukseen, ja harjasin ponia pienen ikuisuuden. Karvaa nimittäin lähtee aika tolkuttomasti! Kun olin saanut Tiinan kanssa ponin harjattua ja kaviot putsattua, ruvettiin laittamaan valjaita ponille! Manti pääsi ajolenkille!
Tiina valjasti oman puolensa ponista noin millisekunnissa, ja minä jumitin aloillani ja pohdin mikä hihnoista on oikea... :D Tsiisus, ehkä se poniajolupa jää ajamatta kun ei osaa valjastaa eläintä! :D Ehkä minä vielä joku kaunis päivä opin... :) Tiina oli kiltti ja kertoi minulle mitä tehdä. ;) Saatiin kuin saatiinkin sitten Manti ajokuntoon, ja lähdettiin liikenteeseen! :)
Tiina ajoi, Manti temppuili ja minä istuin kyydissä ja valokuvasinkin hieman! :) Manti tosiaan aluksi hyppi ja pomppi kaikenlaista: kivi oli ihan jumalattoman pelottava, samoin kanto järkytti pienen ponin sielua, ja asvalttiläiskä oli melkein ylitsepääsemättömän pelottava! Lumen alta paljastuva maa oli melkein sydänkohtauksen paikka, ja eihän sitä koskaan tiedä muuttuuko liikennemerkki sapelihammastiikeriksi joka nielaisee Mantiraukan yhdellä suupalalla...
Poni oli siis lievästi ilmaistuna hysteerinen aluksi, mutta rauhoittui kun mitään kamalaa ei ihan oikeasti tapahdu. Se liikennemerkki ei syönyt ponia, hiekka ei tappanut, kanto ei hypännyt päälle, eikä asvalttikaan tehnyt mitään... :) Metsässä Manti oli jo ihan okei sinut asian kanssa, se vaan puksutti eteenpäin. :)
Mentiin melkein kahden tunnin reissu, tosin Manti on aika hidas kun se on niin pieni :) Luntakin oli matkalla aika reilusti siellätäällä, ja tamma joutui ihan oikeasti tekemään töitä! :) Hyvähyvä, näyttelykuntoon pitäisi saada ja noin se läski lähtee... Tosin vain ponilta, minun läskini eivät lähteneet ollenkaan siellä kärryillä kököttäessä... Voisin tästä lähteä lenkille kun olen saanut tämän kirjoitettua loppuun... ;)
Kun tulimme takaisin päin, Manti oli huomattavasti reippaampi. Perus tämä kuvio, mennään kotia kohti niin matka-aika on puolet lyhyempi... :D Kotona Manti oli töitä tehneen näköinen, eli siis hikinen. Se oli tyytyväisen oloinen, ei ollenkaan hapan. :) Otettiin kamat pois ja minä harjasin karvat suoriksi. Sitten heitettiin Mantille loimet niskaan ja poni suurensuurien kehujen jälkeen takaisin tarhaan. :)
Tarhasta nappasin kiinni Muorin, ihanalla pinkillä riimulla ;) Muori lähti innoissaan mukaani, se ravasi ohi ja oikein kiemurteli. Sillä oli selkeästi kiire! Talutin Muorin harjaukseen, ja sitä ponia sitten harjasinkin, pitkään! Muorista lähti karvaa. Sitä lähti ja lähti ja lähti. Niimpä minä vain harjasin ja harjasin ja harjasin. Pohdin siinä samalla mitä voisi Muorin kanssa tehdä tänään. Kun ei viitsinyt taas lähteä maastoon, olin ollut Karvilla maastossa ja Mantinkin kanssa oltiin metsässä kärryilemässä. Ohjasajoa pohdin, mutta kun kentällä on valmiit urat ja Muori on niin jumalattoman uraorjentoitunut poni, että sitä on rasittavaa ohjailla pois uralta kun en itse osaa sitä ohjasajojuttua mitenkään erityisen hyvin...
Niimpä päätettiin että ohjasasjoa harjoitellaan sitten kun lumet suvaitsevat häipyä kentältä, ja tänään tehtäisiin jotain ihan muuta! Nimittäin poniagilityä! :D Pistin Muorille suitset päähän, ja laitoin liinan kiinni. Nappasin raipan mukaani, ja lähdettiin kentälle. Tiina kaiveli liiteristä tavaroita ja kasasi niitä kentälle :) Kaksi autonrengasta olivat hauskimmat löydöt, niitä nimittäin tarvitaan oikeasti poniagilityssä! Lopulta kentällä oli yksi este, neljän tolpan pujottelu, kolmen puomin sarja ja kaksi autonrengasta. :)
Siinä me sitten tehtiin kaikenlaisia tehtäviä! Muori oli ihan tasan tarkkaan tietoinen mitä me oikein touhusimme, se oli pujotellut aikaisemmin, nimittäin poni pujotteli ihan itse ohjausta tarvitsematta... :D Fiksu poni! Esteen se hyppäsi oikein hienosti perässäni, ja puomien yli loikittiin hienosti yhdessä :D Minäkin hyppelin esteitä ponin edellä, ja nyt on vähän kintut kipeänä :D Ei ole nimittäin pitkään aikaan tullut hypittyä tuolla tavalla!
 |
| Muori juoksee liinassa :) |
Muorin kanssa touhuiltiin jonkin aikaa noita agijuttuja, mutta ensin juoksutin sen. Muori kuunteli hienosti laukkakäskyä, eikä vasen laukka vaikuttanut ollenkaan huonolta! Ja hienosti poni nosti laukat molempiin suuntiin, ongelmitta. :) Muori on siitä aika hankala olento, kun se ei malta millään tiputtaa ravilta käyntiin. Käyntiä saa pyytää 20 kierrosta ja siltikin pitää puoliksi kiskoa toinen uralta että se käynti löytyy. Niimpä sitten rupesin projektiin: menin kävelemään Muorin vierelle. Pyysin ravia ja juoksin sen vieressä. Sitten pyysin ponilta äänellä käyntiä, ja siirryin itse kävelemään. Muori siirtyi käyntiin.
Näin jatkettiin, ja minä siirryin koko ajan vähän lähemmäs ympyrän keskustaa. Minä juoksin kun pyysin ravia ponilta ja kun minä siirryin kävelemään ja pyysin käyntiä ponilta, Muori siirtyi käyntiin. Lopulta sain ponin siirtymään ravilta käyntiin niin että seisoin ympyrän keskellä, ja poni oli ihan yksinään uralla! :) Ponipsykologia toimi! :)
Kun olin juoksuttanut Muorin molempiin suuntiin, ruvettiin enemmän tekemään niitä Agijuttuja. Kokeiltiin myös poniagilitylle tyypillistä 'etujalat autonrenkaaseen' tehtävää! Muori oli sitäkin selvästi tehnyt aiemmin, ja parin toiston jälkeen se tajusi suunnilleen mitä siltä vaaditaan. Tähtäys renkaan keskelle vain tuotti hieman ongelmia, mutta kun vaan harjoitellaan niin kyllä se vielä onnistuu!
 |
| Agilityponi! ;) |
Agilitytreenauksen jälkeen Tiina rupesi kasaamaan uralle esteitä. Minä olin vastahankaan estekorkeuksien kanssa, mutta Tiina oli päättänyt nyt vihdoin näyttää minulle että mamoilu estekorkeuksien kanssa on aivan turhaa! Tiina kasasi yhden korkeamman pystyn, sitten matalemman pystyn, ja yhden rengasesteen. Esteiden rakennuksen jälkeen Muori päästettiin irtohyppäämään, ja näyttämään esteponin taitojaan minulle!
Rengasestettä epäilin eniten, mutta Muori loikki kaikkien esteiden yli ihan leikiten! Se pinkoi laukkaa ja ravia pitkin kenttää ja hyppi esteitä toisensa perään. :D Kuinka huippu pieni poni! Minä kuvasin Muorin loikkimista, ja olen aika ylpeä siitä! Korkein pysty oli 47cm korkea, eli pyöristetään 50senttiin! Ja Muori hyppäsi sen yli aivan leikiten, ja oikein kunnon varalla...! :D
Aika pian lopeteltiin sitten loikkiminen, ja kerättiin Tiinan kanssa esteet pois ja lähdettiin kentältä. Muori ei halunnut tulla luokse, joten me vain häivyimme kentältä Tiinan kanssa ja poni jäi sinne ;) Hetken kuluttua palasin hakemaan riiviötä, ja poni tuli oikein nätisti luokseni ja halusi lähteä mukaani :) Psykologia toimi jälleen! ;)
Kun olin juuri saanut Muorille loimen niskaan, isi ajoi autolla pihaan :) Eipä siinä sitten muuta kuin poni tarhaan ja hetkisen jutusteluiden jälkeen kohti kotia. :) Oli tosi hauska päivä kun touhusi taas kaikenlaista ihan erilaista kuin normaalisti :) Karviin oli hauska tutustua, opin uusia ulottuvuuksia Mantista ja opettelin Muorin kanssa agilityä! :)
Nyt loppuun vielä kuvia Muorista hyppäämässä! :) Se on aika huippu pikkuruinen poni, eikö vain? <3 :)
 |
| 50cm! |
 |
| Rengaseste, reilu 40cm |
 |
| 50cm ja katsokaa millä ilmavaralla! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti