14.3.2011

Tapahtumarikas viikonloppu :)

Viikonloppu oli vähän kiireinen, mutta nyt on aikaa kirjustaa koko viikonlopun tapahtumat. :) Ja ihme on tapahtunut, tällä kertaa otin valokuvia koko viikonlopulta!! :)

Perjantaina matkasin Pakilaan (Helsinkiin) äitini luo. :) Siellä puuhastelin pitkästä aikaa koirulin kanssa <3 Muksua on kyllä ikävä. Onneksi näen sen kuitenkin aina kun käyn Pakilassa. :) Lukas kasvaa hiljalleen mieleltään hieman tasaisemmaksi, ja oppii tapoja. Se täyttää kesällä kaksi vuotta, joten on jo aikakin saada päähän vähän järkeä! Koira on Airedalenterrieri uros, kokonimeltään Big Lady's Zaffer. Virallinen kutsumanimi on Lukas, mutta hellittelynimiä sillä on satoja. Minä kutsun Lukasta nimellä Muksu. :D Kuitenkin kun komennetaan, koulutetaan, kutsutaan koiraa luokse ym, koiraa kutsutaan nimellä Lukas.

Muksun kanssa touhuilin siinä kaikenlaista, käytiin lenkillä yhdessä äidin kanssa. :) Koiraa ei häirinnyt ollenkaan supersyvät vesilammikot, niistä piti mennä keskeltä! ;) Kevät ja kurakelit saapuvat, koira tykkää mutta äiti ei, kun parkettia saa olla koko ajan pesemässä tassunjäljistä, vaikka kuinka käyttäisi koiran suihkussa lenkin jälkeen...

Perjantai ja Lauantai aamupäivä menivät Pakilassa. Pakilasta lähdin liikkeelle Lauantaina päivällä: Menin Helsinki Horse Fair messuille :) Messut olivat tosi kivat, esityksiä oli runsaasti jne. Missasin kyllä poniagilityesityksen, kun olin lauantaina messuilla, ja ponit esittelivät agia vasta sunnuntaina. :( Höh, sen olisin halunnut nähdä, kun kohta alkaa meidän agilitytreenit ponien kanssa... ;) Messuilla oli mukana 4v serkkuni Maiju, josta tulee vielä heppatyttö! :D

Messuilta lähdettiin kohti kotia vasta klo 17 jälkeen, oltiin siellä pitkä päivä. Messuilta löysin uudet - tottakai siniset - ratsastushuosut ja kirkkaan neonpinkin riimun Muorille! ;D Se riimu on niin kamalan räikeä, että se on törkeän hieno!! :D Poni parka, siitä tulee ihan totta tyttömäinen poni, kun se puetaan pinkkiin... :P

Eilen, Sunnuntaina menin sitten tallille ja vein tämän ihanan pinkin riimun mukanani :D Riimu oli säätöjen jälkeen sopivan kokoinenkin! Mietin messuilla otanko yhden koon isomman vai tuon, mutta päätin ottaa pienemmän, ja onneksi otin, sillä suurempi olisi ollut liian iso. Tuo koko oli sopiva, ja katsokaa nyt kuinka upea se on! ;)


Ei hullumpi, eikö vain? Ensin tuo vaaleanpunainen riimu oli läpän heittoa Tiinan kanssa, mutta kun törmäsin tuohon messuilla, en voinut olla ostamatta sitä Muorille :D Tiina ja Muorin omistaja Johanna olivat myös käyneet shoppailemassa, ja nyt poneilla on uusia loimia sekä tammoilla on uudet suitset molemmilla! :) Uudet suitset ovat hienot! Mustat suitset valkoisella tikkauksella. :) Molemmilla tammoilla on samanlaiset, tosin eri kokoiset. Tekstiilikaksoset ;)

Jeap, Sunnuntaina menin tallille n. klo 12. Suunnitelmissa oli ratsastaa molemmat tammat ja sitten touhuta jotain Benin kanssa, jos ehtii. Anne ei ollut kotona, joten Sunnuntain pyhitin vain pikkuponeille. ♥ Lähdin hakemaan Muoria tarhasta, tottakai pinkillä riimulla ;) Muori tuli vastaan ja sain ponin kiinni ilman että se edes yritti lähteä livohkaan. Muori taitaa tykätä maastoilusta, kun se ei mene karkuun vaan lähtee mukaan ihan innoissaan :D

Harjasin Muorin läpikotaisin ja putsasin kaviot. Sitten ruvettiin virittelemään uusia suitsia ponineidille! Hetken niitä viriteltyämme Tiinan kanssa suitset rupesivat olemaan kohdallaan. :) Muorille laitettiin myös alaturpis kiinni, kun sellainen oli suitsien mukana ja Muorilla on rasittava tapa aukoa suutaan ja painaa ohjalle suu auki... Niimpä alaturpista päätettiin kokeilla. :) Suitset Muorin päässä näyttivät tältä:


Ne ovat tosi hyvän näköiset! :) Alaturpis oli siis kokeilussa, eikä se vaikuttanut oikeastaan mitenkään erityisemmin. Muori oli aika leppoisalla tuulella, eikä painanut ohjille muuten kuin laukassa. Mentiin ensin kentälle ottamaan taas läpi kaikki askellajit, ja työstämään sitä vasenta laukkaa, joka on ollut nyt jotenkin tosi vaikea nostaa. Ensin lämpättiin kentällä, tehtiin siirtymisiä ja pysähdyksiä. Otettiin vähän ravilisäystä, ja sitten taas ihan hidasta ravia. Siirtymisiä paikaltaan raviin, ja ravista seis. Kaikenlaista tuollaista touhuttiin ennenkuin rupesin pyytämään laukkaa.

Ihan ensimmäisellä nostolla nousi suoraa vasen laukka!! :)) Jeeeeij! Toisella nostolla poni oli jo sen jännittynyt ja innoissaan laukasta, että kaahotti vain eteenpäin ja nosti tietysti väärän kun ei malttanut kuunnella mitä pyydän. Ravi rauhalliseksi ja vähän pidätteitä läpi, ja taas nousi pyynnöstä hienosti vasen laukka! Hiiienoa!!

Laukkojen jälkeen ravailtiin hetkinen, kunnes mentiin takaisin tallipihalle. Hyppäsin alas selästä ja puin päälleni turvaliivin ja heijastinliivin. Kipusin takaisin selkään, ja lähdettiin kipittämään kohti maastoa :) Maastossa mentiin mukavan rauhallisesti eteenpäin, poni kuunteli mitä pyydän eikä se edes yrittänyt lähteä lätkimään tällä kertaa! :) Edistystä!

Myös maastossa Muori nosti hienosti vasemman laukan, tosin minun piti taas olla ovela, ja kääntää poni poikittain. Muori tiesi mitä siltä odotan, ja en ehtinyt edes pyytää laukkaa kunnolla, kun Muori jo laukkasi tietä pitkin kuin pieni pyörremyrsky. Ja vasenta laukkaa! :))

Tultiin maastosta ihan kokoinaisena ja ehjänä kotiin, ja tällä kertaa minä kökötin jopa ponin selässä ;) Viimeksi kun tulin kävellen ja ponia taluttaen takaisin kotiin... :D Maastossa oli hauskaa, ja mentiin aika luvattoman lujaa sillointällöin. Muori taitaa tykätä ihan tosissaan maastoilusta, kun vauhtia maastossa riittää niin paljon että minä en pysy mukana! Tipuin kerran maastossa, se tosin oli vain joku ihan ihmeellinen juttu. Poni ei edes tehnyt mitään kummempaa, minulta vain katosi tasapaino ja kiepsahdin ponin viereen :P

Joka tapauksessa. Maastosta tultiin ihan ehjänä kotiin, ja kaikki oli hyvin. :) Muori oli aika hikinen kun vähän spurttailtiin maastossa. Muorin askel on muuttunut nyt ihan hetkessä tosi paljon paremmaksi, sen etupään liike on kasvanut ihan hirveästi alusta, ja nyt edessä oli oikein tarmokas ja iso askel, niin ravissa kuin käynnissäkin! Laukka vasempaan oli myös hitusen suurempaa :)

Kotipihassa loikkasin alas ponin selästä, ja talutin sen harjaukseen. Harjasin karvat suoriksi, ja sitten rupesimme loimittamaan neitiä. Muori sai uudet loimet niskaansa :) Se oli huvittavan näköinen, oikein punainen unelma, kun sillä oli vaaleanpunainen viltti kaulalla, lila loimi niskassa ja pinkki riimu päässä ;)
Vein Muorin takaisin tarhaan, ja otin Mantin vaihdossa mukaani. :)

Mantillekin viritettiin uudet suitset päähän harjauksen jälkeen. Minä kokosin ratsastusvyötä, sillä Tiina oli ostanut uudet jalustimet ja uudet jalustinhihnatkin. Tiina viritteli suitsia ja minä vyötä. Molemmat juteltiin itsellemme, se oli kunnon yksinpuhelua :D Olisi sivusta seuraajaa saattanut vähän naurattaa kun minä puhuin omiani ja Tiina höpötti myös itselleen :D Tosi fiksun kuuloista!

Kun oltiin saatu poni ratsastuskuntoon, minä kipusin selkään ja otin parit väistöt läpi pihalla. Tosi hienosti poni väisti molempiin suuntiin, ihan kunnon ristiaskeleita tuli :) Siitä jatkettiin kentälle, ja kentällä ruvettiin sitten käyntien jälkeen lämppäämään kunnolla. Ensin otettiin läpi vähän siirtymisiä. Manti oli ihan ok ratsastettava, ei mikään huippuhyvän tuntuinen, mutta ei mikään huonokaan. Sellainen ihan jees, eikä muuta voisi olettaakaan kun poni on ollut toipilaana. Ravissa energiaa löytyi kivasti ja aina välillä poni oikein säntäsi ylireippaaseen raviin, ihan pyytämättä.

Kun oltiin saatu lämmiteltyä lihakset ja oltiin kävelty hetkinen välikäyntejä, otin taas ravissa parit siirtymiset ja sitten pyysin laukkaa. Ensin laukka ei noussut ollenkaan, mutta toisella yrittämällä laukka nousi ihan okei :) Laukka kuitenkin päättyi syöksyyn! Manti syöksyi uralta - pohkeista mitään välittämättä - kentän keskelle. En tippunut, vaikkakin oli aika lähellä!

Tätä säntäilyä sitten tapahtuikin ihan reilusti, kunnes sain parin kerran jälkeen nostettua laukan ja pidettyä ponin laukalla ja uralla kunnes pyysin sen raviin. Toiseen suuntaan säntäily jatkui, oikeastaan se meni vielä överimmäksi! Tultiin kivassa laukassa uraa pitkin, kunnes Manti sukelsi kulmaan ja pysähtyi! Minä kiepsahdin ihan suoraan selästä hankeen, Mantin viereen makaamaan selälleni. Poni katseli minua viattomasti ja minä hihitin maassa. Pitkään aikaan ei olekaan tullut tuollaista karistusta alas selästä! :D Tai no, ainakaan viikkoon ;)

... :D

Kömmin sitten hangesta ylös, ja kipusin takaisin selkään. Sitten Manti aloitti ainaisen kettuilun tuossa kulmassa, se joko kiersi tai sluibasi kulman, meni hangen kautta, vetäisi jarrut pohjaan... :D Noh, tippumisen jälkeen pyysin kuitenkin laukan miltei heti, ja se nousikin hienosti! Laukkasimme n. puoli kierrosta, kunnes pyysin ravia ja ravattiin melkein kunnialla kulman ohi. Laukka kuitenkin nousi :)

Ravailtiin niin kauan että Manti pystyi ravaamaan kyseisen kulman ohi jännittymättä tai keksimättä mitään omia tosi hauskoja juttuja. Montaa kertaa ei tavinnut toistaa, kunnes ravattiin ihan siististi jokaisen kulman ohi :) Mantillakin oli tarkoitus mennä kiitokseksi vielä maastoon, joten menimme tallipihalle ja puin heijastinliivin niskaani. Olin laiska, en jaksanut ottaa turvaliiviä.

Mantin kanssa matkalla maastoon :)
Niin sitten lähdimme maastoon, ensin tuijotellen niin kamalan pelottavaa jäälyhtyä, ja sitten tuijotellen ja steppailen ihan järkyttävän kamalan parkissa olevan rekan ohi. Päästiin kuitenkin kunnialla traktorinjäljille, ja Manti lähti ravaamaan kohti metsää. Annoin ponin ravata ja matkustin itse kyydissä :) Maastossa tehtiin myös siirtymisiä, ja Manti ol huomattavasti rennompi kuin viime kerralla. :) Se ei sätkynyt mitään, eikä lähtenyt karkuun mitään. Kerran se loikkasi suoraan hankeen, koska pyysin laukkaa, ja poni ajatteli olla ovela :D noh, siinä sitä sitten seistiin, keskellä syvää hankea.

Annoin ponille vapaat ohjat ja pyysin eläintä suoriutumaan takaisin tielle, parhaalla valitsemallaan keinolla. Manti rämpi sitten monta metriä kylkiin yltävässä hangessa, kunnes pääsi takaisin tielle. Sen jälkeen laukka nousi hienosti, eikä hankeen syöksyminen ollutkaan enää niin hauskaa... ;)

Laukattiin hetkinen kunnes pyysin ponin raviin. Otin ravia ja hiukan siirtymisiä hyvissä ajoin ennen metsän reunaa. Metsän raunassa pyysin sitten lopulta lopullisesti käyntiin, ja annoin puolipitkät ohjat Mantille. Manti käveli niin rennosti että lopulta annoin sille ihan pitkät ohjat ja käveltiin rennosti pärskähdellen ja pari kertaa koko kroppaa ravistellen kotiin. :) Autoista neiti ei sanonut mitään, mutta kotipihaan saapuminen oli tosi pelottavaa!!

Manti loikkasi hermostuneena karkuun pihatien alussa, ja pomppi tielle. Pyysin eteenpäin, ja tällä kertaa väistettiin postilaatikoille. Kolmannella kerralla poni uskalsi viimein hiipiä kohti pelottavaa jäälyhtyä... :D Hetken sitä haisteltuaan Manti uskalsi jatkaa matkaa ja päästiin ihan pihaan asti :) Ponille kiitokset hyvästä maastoreissusta, ja neitonen harjaukseen.

Kamat pois ponilta ja kiitokset ja hali neidille :) Sitten harjasin karvat suoraan ja rupesin pukemaan loimia poniin niskaan. Mantikin sai uuden loimen niskaansa! :) Oikein suloinen räikeän lilan värinen loimi... Päälle tuli kuitenkin harmaa vuoreton sadeloimi suojaamana kuralta, joten poni näytti ihan fiksulta :) Vein Mantin takaisin tarhaan, ja Muori tunki heti taskuille. Ponit saivat molemmat namit, ja sitten siirryin Benin puoleen.

Otin Beni Benkku Punkku ponin tarhasta kiinni, ja talutin sen harjaukseen. Harjauksessa meni vähän paremmin kuin viimeksi, se väisti ihan kohtuullisen hyvin ihmistä kun pyysi, mutta päälle se kääntyi kuitenkin ihan mitään välittämättä... Se väisti kun pyysi, mutta ei omasta tahdostaan väistänyt vaan tuli päälle kääntyillessään. Karvaa pojasta lähti hirmuisesti! Poni näytti taas ihan kohtuulisen siistiltä kun sen harjasi kuosiin. :) Kavioiden nostamisesta tuli taas himmeä taisto, ja minun sääreni onkin sen näköinen että Beni saattoi kolhaista sitä kaviollaan...

Kun sitten sain lopulta nostettua kaikki jalat vuorotellen ilman ihan hirveää taistelua, Beni sai kehut ja minä olin helpottunut :D Beni siis nojasi ihan törkeästi vasten, riehtoi ja repi jalkoja, potki, ja yritti näykkiä kun nostin jalkoja. Noh, hiljaa hyvä tulee.

Mentiin sitten kentälle taas harjoittelemaan näitä perusjuttuja. Miten kävellään ihmisen vierellä, perässä, milloin pysähdytään ja milloin ravataan. Lopulta sain Benin ravaamaan hienosti perässäni! Se keksi tämän, kun minä juoksen, se juoksee, ja kun minä pysähdyn, se pysähtyy. Ihan mahtavaa! Benin huomio kyllä katosi koko ajan. Kuitenkin, nyt päästiin taas askel eteenpäin, ja Benillä oli selvästi hauskaa. Ilopukkeja nimittäin irtosi tasaisin väliajoin :D

Ritu saapui hakemaan, joten Beni vietiin takaisin tarhaan. Minä pakkasin kamani ja kipusin autoon. :) Oli tosi hauskaa jälleen! :) Ensi kerralla me hypätään Mantin kanssa, jos vain pystytään! Eli jos kenttä on hyvässä kunnossa, ja jos poni on hyvässä kunnossa :) Ja jos minä en ehdi hajottaa itseäni ennen sitä ;)

Helsinki Horse Fair messuilla oli mukana myös laama! Se oli veikeä olento! :D Ihan huiput ilmeet, menee jopa Muorin ilmehdinnän ohi ;D Tässä teille lopuksi vielä kuva tästä ihan superhauskasta laamasta:


Mä haluan laaman!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti