Tänään oli vuorossa uusi aluevaltaus: kärryily Muorin kanssa! Mantilla olen kerran aikaisemmin ajanut, ja tänään päätin myös kokeilla ajaa Muorilla.
Käppäiltiin tarhalle, aikomuksena ottaa Muori ensin töihin. Poni näki meidät, käänsi takapuolensa meitä kohti, ja lähti tyynen rauhallisesti kävelemään poispäin. Työmyönteinen olento ;) Jutustelin Muorille omiani ja poni pysähtyi, ja tallusti jopa pari askelta vastaan. Sittenkin työmyönteinen olento! Riimu vaan päähän ja matkalla Vilille höristen harjaukseen.
No, eipä siinä pitkään ehditty Muoria harjailemaan, kun tarhoilta kuului epämääräistä ääntä. Tiina kurkkasi tarhoille - ja kappas! Vili seisoi nenän edessä. Jo toisen kerran Vili pomppi aidoista ulos, tällä kertaa portista läpi. No, pikkumies ei antanutkaan kiinni ennenkuin pääsi tervehtimään Muoria, joka vinkaisi kovalla äänellä ja huitoi Vilperttiä kauemmas. :D Tiina otti jälleen kerran Vilin kiinni ja vei sen sisälle.
Muori kuopi ja hörisi, hirnuikin pari kertaa Vilin perään... Vanhus ja Vauva, ei paras mahdollinen pari ;)
Kun sain Muorin harjattua, selvitin kevyesti sen harjaa ja harjasin jäätyneet partakarvaklimpit leuan alta suoriksi. Innostuin nypläämään neidin otsaharjaan letin, jota poni ei kylläkään arvostanut erityisen paljon. Muori on ilmeikäs poni, ja naaman ilmeistä huomasi "lievän" närkästyksen kun nauroin pikkuneidin letille :D Ilmeellään Muori lähetti minut alimpaan helvettiin siltä seisomalta, ja lähdinkin, mutta vain hakemaan valjaat. Ja letti jäi harjaan ;)
Niin, valjaat voivat tarkoittaa kahta asiaa, joko ohjas-ajoa tai ihan ajamista. Kertaakaan en ollut aiemmin Muorilla ajanut, joten arkailin asiaa hieman ja kysyinkin Tiinalta lähteekö poni kokonaan lapasesta jos sillä ajaa? Vastaus oli aika yksinkertainen: "Mihin se poni tästä valmiista maailmasta katoais?" Yksinkertaista ja totta. :D
Siispä iskettiin ponille valjaat niskaan ja kärryt perään, hiukan kertausta kaikenmaailman kärryremeleistä, ja loikkasin kärryille. Tiina päästi lettipäisen pedon irti ja käveltiin ihan nätisti kentälle :)
Kentällä olen vaan ajanut, kun ei tuota ajokokemusta sen kummemmin ole. Tai siis, ei ole lainkaan ajokokemusta, muuten kun viimekerrasta Mantin kanssa. Muori käppäili kentällä innoissaan, ja yritti ravailla taas ihan itse. Sitä ponia pitää aina pidellä alkukäynneissä, ratsuponinakin se kiitää jo alkukäynneissä lisättyä ravia... Siinä saa vähän pidellä että saa ponin kävelemään.
Muori oli tosi kiva ajettava, energinen ja innokas, sekä oikein kuuliainen kaveri. :) Tosi kivasti ravailtiin ja käveltiin kentällä. Muori kuunteli koko ajan keskittyneenä jokaista ääniapua, vähän turhankin keskittyneenä, kun tasaisin väliajoin poni "kuuli" käskyn ravisiirtymiseen, ja sitten mentiinkin reipasta ravia eteenpäin, vaikka mitään käskyä en tosiassa olisikaan antanut. Suloinen ponimuori se on :)
Kun ajelin Muoria kentällä, Manti oli yksin tarhassa. Vili ja Velvet olivat molemmat sisällä, ja Muori kentällä, joten Manti joutui olemaan ihan
y k s i n... voi poni raukkaa :D Siellä se huuteli itsekseen ja hölmöili, ravasi itsensä hikeen jo tarhassa! Kun sitten vaihdettiin ponia, lykättiin Muori töiden jälkeen tarhaan ja otettiin Manti harjaukseen, poni oli ihan hikinen. Se on ihan tasan tarkkaan tottunut olemaan yksinkin, mutta mikä lienee tänään riivasi naisen päätä.
Omasta hölmöilystään huolimatta Manti joutui silti töihin, ja tarpomaan samalla lailla kentälle kärryt perässään. Manti oli vähän nihkeä, yritti sluibailla parhaansa mukaan, ja vilkuili anovasti kentän keskellä seisovaa Tiinaa... Kyllä se on jo vähitellen oppinut ettei Tiina pelasta pahan Amandan kynsistä, vaan mun kanssa joutuu ihan oikeasti tekemään juuri niinkuin pyydän. Kivasti meni Mantinkin kanssa ajelut, mutta pikkuisen kylmä tuli. Lunta puhalsi kylmän tuulen mukana vaakasuorassa naamaan aina hyvän puuskan sattuessa kohdalle. Ihan jäässä olivat kaikki "turhat ulokkeet", eli sormet ja varpaat :D (Tultiin kuitenkin Tiinan kanssa siihen tulokseen ettei sormet olekaan niin kauhean turhat ulokkeet, mutta jäässä ne olivat silti) ;)
Mantin kosteat karvat harjailin piikkisualla oikeinpäin, ja kasa loimia ponin niskaan. Tällä kertaa Manti oli ihan kaveria taas, ei mennyt se herne ihan otsalohkoon asti toissapäivänä. Onneksi, Manti on mukavampi kun on sen kaveri :)
Tiina haki topatun Muorin sisälle tuulen armoilta ja Manti jätettiin suoraan sisälle. Tytöt jäivät tyytyväisinä sisälle, kun me lähdimme tuuleen ja tuiskuun Vilin ja Arvon kanssa.
Talutin Vilin kentälle jossa Arvo pomppi innoissaan ja valmiina juoksuuuuuuun! Pikkumies vaan irti, ja juoksemaan koiran kanssa. Juostiin kilpaa, Vili Arvo ja minä, ja pakko myöntää: Vili voitti. Minusta Vili meni kevyesti ravilla ohi :D Arvossa olikin enemmän vastusta, koira pinkoi lujaa ponin kanssa, mutta kun Vili tosissaan lähti kiitämään, jäi Arvokin toiseksi. Hetken aikaa juostiin kentällä, kunnes lähdettiin talliin suojaan tuuleelta.
Tallissa aloiteltiin Velvetin iltakävelyä, kun noutaja tuli. Ritu tuli hakemaan minut kotiin, näin järkevämmin ilmaistuna :D Hetkisen Ritukin katseli ja tsemppasi Velvetin fysioterapiailtakävelyä, kunnes lähdettiin kotia kohti. Paikoittain ei edes näkynyt tietä, kun lunta oli puhaltanut niin törkeästi peltoaukeilta tielle!
Kivaa oli jälleen, ja oli kiva Vilin kanssa tehdä jotain. Viliä kun en tunne vielä mitenkään erityisen hyvin. No, kaipa mekin tutustutaan paremmin tässä matkan varrella :) Onhan Vilistä tulossa mun agilityponi ;)