Kun jälleen kerran n. klo 13 kaarrettiin isin kanssa autolla Tiinan ja Jarkon pihalle, Tiina oli kävelyttämässä Velvettiä. Nii'in, luit oikein, kävelyttämässä Velvettiä! :D Velvet kävelee jo :) Sillä ponilla on ihan askeleet jo, se jaksaa kävellä eteenpäin ihan hienosti ja intoa kävelemiseen riittää reilusti. Eilen Velvet oli kävellyt sata metriä, ja tänään jopa 200 metriä! Ihan huikeaa, toivo kasvaa jokaisen ponin ottaman askeleen myötä. Ehkä tämä vielä iloksi muuttuu... :)
Kun Velvet käveli karsinaansa ja sai safkaa nenän eteen, poniherra jäi tyytyväisenä karsinaan kun me Tiinan kanssa lähdettiin kalastamaan ensimmäistä uhria tarhasta ;) Siinä molemmat ponit olivat, ensin Manti enemmän rapsuteltavana ja Muorikin tuli ihan itse kiinnostuneena paikalle. Siitä ponista ja kyllä kuoriutumassa ihanan sosiaalinen kaveri. :) Päätin ottaa Muorin ensin töihin, ja kun kävin hakemassa riimun ja palasin tarhaan, Muori kääntyi harkiten ympäri ja lähti kävelemään reippaasti poispäin.............. Kun sanoin kerran sen nimen, poni pysähtyi ja antoi kiinni. Silti oli ihan pakko muodon vuoksi ensin lähteä lätkimään portilta...
Harjauksessa suoristelin ja harjasin taas jäätyneet partakarvaklipimpit oikein päin ja suoriksi. Korvakarvojakin harjattiin, vaikkei Muori välttämättä ollutkaan ihan samaa mieltä. Kipeästä kintusta huolimatta päätin ohjas-ajaa Muorilla. Täytyy kyllä myöntää että kinttu on nyt on aika kipeä, mutta oli ihan kivun arvoinen ohjasajotreeni!
Muori oli ihan huippu tapaus taas jälleen kerran. Siinä ponissa on kyllä niin paljon kaikenlaista oppia ettei osaisi aavistaakaan! Tänään mentiin hienosti väistöt kumpaakin suuntaan, ihan kuin ei koskaan olisi ollut ongelmaa. :D Pyysin vain ohjalla väistöä ja niinhän se meni, Muori väisti hienosti ja kuunteli koko ajan tarkkaavaisesti mitä pyydän seuraavaksi.
Juoksuttamisessa Muori on ollut aika hankala, se jotenkin pelkää/jännittää kauheasti liinan päässä juoksemista, ja sitten koko homma menee ihan kaahailuksi. Ensimmäisen kerran kun pyysin joskus kuukausi sitten Muoria juoksemaan ympyrällä ohjasajossa, se juoksi ja tempoi, kiskoi johonkin suuntaan, pysähtyi ja vaihtoi suuntaa, perutti ja väänsi ja venkuroi joka suuntaan. Hiljalleen homma on mennyt parempaan suuntaan, mutta tänään Muori kyllä ylitti itsensä!
 |
| Kenellä on hienoin ohjasajoponi? Mulla! ;) Kattokaa nyt miten hienosti Muori kävelee ympyrällä! |
Muori ravasi oikein siististi ympyrällä, kuunteli hyvin ohjaa ja apuja. Käynnistä raviin ja jopa ravista laukkaan siirtyi ihan vain ääniavusta ja käskystä. Laukalta raville siirtyminen (pelkästään ääniapuja käyttäen) vaati vähän enemmän mutta onnistui sekin ihan jeessisti. Ravilta käyntiin siirtyminen on vaikea, Muori vaan ravaa ravaa ravaa ravaa kierros toisensa perään, se kyllä hidastaa ravia ja ravaa rennon hitaasti lopussa, mutta tasan ei siirry käyntiin. Pari kertaa sain sen kuitenkin ihan pelkillä ääniavuilla jopa käyntiin! Eikä ympyrällä ollut mitään tietoakaan aikaisemmista juoksutusongelmista... :D Hieno juttu!!
Tiina vinkkasi että Muori tykkää oikein kovasti puomeista, ja niimpä laitettiin kolme puomia ympyrälle. :D Pikkuponin ilme kirkastui ja askeleeseen tuli taas ihan eri tavalla tahtia ;) Muori pinkoi ja pomppi puomien yli innoissaan, välillä vähän laukattiin ihan pyytämättäkin, kun puomit oli niiiiiiiiiin kivoja :D Alussa melkein joka kerta puomit kyllä kolisivat, mutta lopussa tämäkin muuttui kun tajusin itse koota ponin ravia enemmän. :) Laukassa puomit menivät hienosti myös, ja Muori ihan hyppäsi kunnolla jokaisen puomin yli, kuin ne olisivat olleet isompiakin esteitä ;)
Laitettiin puomit sitten parin metrin välein toisistaan pitkälle sivulle, ja mentiin siinä käynnissä, ravissa ja pari kertaa laukassakin yli. :) Heti kun tajusin itse koota Muoria paremmin ravissa, puomien kolinakin loppui. :) Muorilla on kunto kasvanut oikein kohinalla: tänään tehtiin aika rankkaa duunia vähän reilu tunti, eikä Muori edes valunut hiestä märkänä kun lopetettiin. Loppukäynneissä huomasin että poni on reilusti taipuneempi oikealle, joten pitää treenata ja taivutella kunnolla että saadaan poni suoraksi. Totuttelin tuossa juoksutuksessa Muoria siihenkin, että voin pyytää sen keskelle ympyrää luokseni ja rapustella ja kehua ponia siinä vähän, ja sitten hommat jatkuu. Sitä pelottaa tulla keskelle, ylipäätään pelottaa lähestyä juoksuttavaa ihmistä ihan kamalasti, mutta kun toistettiin luokse tulemista ja kehumista niin uskalsi se lopulta talsia melkein varauksettomasti luokse. :)
Muori ei tosissaan ollut sen kummemmin hikinen, valjaiden alta toki mutta ei sen enempää. Tuuli oli kuitenkin noussut ja puhalsi sen verran ikävästi että paketoitiin poni ihan kunnon loimipakettiin :) Muori sai kamalasti kehuja ja vähän leipääkin ennen kun vietiin poni takaisin tarhaan. Muori rupesi heti kiukuttelemaan Mantille joka oli portilla vastassa, ja kun sain Muorilta riimun päästä ja vaihdoin käteeni Mantin riimun jonka Tiina ojensi aidan yli, Muori oli heti pomottamassa Mantia hevon kuuseen luotani. Kauhea mustasukkainen tapaus, ja Muoria otti aika pahasti egolle kun komensin sitä reippaasti ja häädin sen pois Mantia kiusaamasta :D Happaman näköisenä se sitten tuijotteli kun Mantille laitettiin riimu päähän ja otettiin toinen poni töihin. Manti vielä portilla oikein mulkaisi Muoria sen näköisenä että ei jäänyt epäselväksi mitä katse tarkoitti :D "MINÄ pääsin ja sinä jäät sinne tarhaan. Lällällällälläää"
Jalkapöytä oli kipeytynyt aika hyvästi ohjas-ajosta Muorin kanssa niin päätin että Manti saa tälläkin kertaa leikkiä ratsuponia :P Suitset päähän ponille ja spagaatilla ponin selkään ;) On muuten aika hankalaa kivuta Mantin selkään, vaikka se onkin shettis. Kokeilkaa itse heittää 155cm pitkänä jalka 105cm korkean ponin selän päälle, ja siitä vielä ponnistaa selkään :D Onnistuin ;)
Kentällä oli puomit valmiina, ja kun Manti ensin haisteli ja vähän maistelikin puomeja, ruvettiin töihin. Ollaan pohdittu miten saa ponin oppimaan laukan noston, ja mietittiin toteuttaa tämä esteen kautta tänään. :D Normaalisti kun poni hyppää esteen, se jatkaa esteen jälkeen laukassa, jolloin voi antaa laukkapohkeet ja käyttää ääniapua "laukka". Näin sen saisi opetettua laukaamaan pohjeavuista.
Manti pomppi puomien yli varovaisemmin kuin Muori, eikä puomit edes kolisseet kovinkaan pahasti. Sitten kun oltiin lämpätty kunnolla ravissa puomien avulla ja ympyrällä, pyysin Tiinaa pystyttämään meille esteen. :D Ympyrällä ravissa Manti muuten rupesi jälleen kokeilemaan karkaamista ympyrältä ja avuilta.... Tässäkin tapeltiin jonkun aikaa ennenkuin sain tahtoni läpi ja ponin ravaamaan molempiin suuntiin ympyrällä ongelmitta. Aika monta kertaa kuitenkin se Mantin pirullinen puoli pääsi yllättämään siinä ympyrällä....
Este sijaitsi pitkän sivun puolivälin jälkeen, ja sitä ennen n. 3m ennen estettä oli puomi. No, tultiin sitten reipasta ravia pitkälle sivulle, vauhti hyytyi puomille, ja esteelle tultiin sellaista etanaravia... No ei muuta kuin ryminällä ravaten läpi esteestä.... :D Hyvin alkoi!
Ravin tahti pääsi aina hyytymään estettä ennen olevalle puomille, ja sitten esteelle tultiin niin hitaasti että Manti ei hypännyt. Otettiin sitten puomi pois, ja johan alkoi lyyti kirjoittaa! Ainakin tahti kasvoi ja esteelle tultiin reippaasti.... Yli meneminen olikin sitten asia ihan erikseen.
Manti keksi että voi juuri ennen estettä hypähtää sivuun, ja kiertää este :D TUMPS. Amanda lumihangessa. No, ei muuta kuin uudestaan kohti estettä. Manti on ennekin hypännyt irtona, ja oikeasti tykkää hommasta, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun se hyppää ratsastajan kanssa, eikä minulla ollut satulaa, joten tasapaino ei välttämättä ollut ihan huipussaan. Este ei ollut mikään korkea, sellainen että Manti pääsi kevyesti ravista hyppäämään sen yli, jos vain halusi.
Tultiin reippaassa ravissa esteelle, olin vähän ponin edellä, valmistautunut hyppyyn, kun Manti vetää liinat kiinni juuri ennen estettä. TUMPS. Amanda lumihangessa.
Tultiin reipasta hyvää ravia esteelle, ja mentiin oikein nätisti Tiinan huitomisen avustuksella esteen yli, mutta tasapaino kärsi hypystä jossa olin vähän jäljessä -> TUMPS. Amanda lumihangessa.
Tultiin toisesta suuntaa esteelle, ihan kivaa ja hyvätempoista ravia. Juuri ennen estettä hyppy sivuun ja ravissa esteen ohi -> tasapaino järkkyi liikaa: TUMPS. Amanda lumihangessa.
Tultiin todella reipasta ravia lyhyellä sivulla. Käännyttiin kulmasta pitkälle sivulle, Manti lyö liinat kiinni ja kiemurtelee uralta pois... yksin. Jälleen kerran TUMPS. Amanda lumihangessa. :D
Vain viisi kertaa tulin loppujen lopuksi alas! Minusta se on oikein hyvä suoritus, siihen nähden että hypättiin ekaa kertaa ja minulla ei ollut sitä satulaa, sekä Manti karisti ihan huolella minua alas aina kun oli mahdollista. :)
Tästä saa nyt sellaisen kuvan että mitään muuta ei tehtykään kun tapeltu ja tiputtu, mutta väärin! Me tehtiin monen monta oikein onnistunutta suoritusta, ja kerran jopa päästiin jatkamaan esteen jälkeen vähän matkaa laukassa! :) Tosi kivasti varsinkin loppupuolella Manti hyppäsi, kun itse osasin ratsastaa niin että en antanut mahollisuutta esteen kiertämiselle, ja Tiina auttoi esteen vieressä niin että poni ei uskaltanut kiertää eikä kieltää... ;) Tiina oli esteen lähellä/vieressä ja Manti sen verran tajusi että kun Tiina seisoi vieressä, poni ei edes kieltänyt esteelle ;)
Saatiin pari niin hienoa hyppyä aikaiseksi että tässähän ihan ylpistyy pian! :D Viimeinen ylitys oli ehkä kaikkein hienoin: Tultiin reipasta hyvätempoista ravia esteelle, pidin ponin pohkeiden välissä kunnolla ja mentiin oikein somasti ja tyylipuhtaasti pudottamatta tai edes kolistamatta esteen yli, ja jatkettiin samaa reipasta hyvää ravia esteen jälkeen. :) Paljon kehuja taas ponille ja ravailua vielä molempiin suuntiin, pari kertaa puomin yli joka jätettiin paikalleen esteen muuten purkamisen jälkeen.
Loppukäynneissä olen antanut Mantille aina pitkät ohjat, ja se saa vaeltaa missä tykkää kentällä. Tällä kertaa aloitettiin näin, ja sitten keksinkin yhden hauskan jutun jota halusin kokeilla. Hyppäsin alas ponin selästä, ja lähdin kävelemään eteenpäin. Manti jäi paikalleen ja katsoi vain minua. Palasin takaisin ponin luo, ja otin toisesta ohjasta kiinni, ja lähdin taluttamaan Mantia perässäni. Parin metrin jälkeen päästin irti ohjasta, ja Manti jatkoi perässä kävelemistä ilman kiinni pitämistä :) Aika suloista, se tallusti perässäni kaikenmaailman kiemuroita pitkin kenttää, pysähtyi kun minä pysähdyin, ja jatkoi taas matkaa perässäni :) Söppänä olento <3
Talutin Mantin ihan ohjista kiinni pitäen ulos kentältä ja harjaukseen. Manti oli jonkun verran märkä, hikinen lavoilta, kainaloista ja ryntäiltä enimmäkseen. Karvat vaan piikkisualla ojennukseen, ja poni loimikasan sisälle pakettiin. Manti takaisin tarhaan ja Muorin ilmeitä ihmettelemään ;) Aika happamana se tuli ensin lähelle, mutta tuli kuitenkin luokse ja ihan nätisti ajamatta Mantia mihinkään. Siinä ne olivat molemmat ponitytöt, toinen toisessa kainalossa ja toinen toisella puolella mutustumassa hanskaa :)
Ihania huipputyyppejä kyllä, Mantistakin rupeaa löytymään se perimmäinen luonne jostain talvikarvan alta ;)
Juteltiin siinä Tiinan kanssa tarhan portin edessä, ja Muori oli siinä, läsnä koko ajan. Se kökötti siinä portin edessä ja oli mukana :) Yllättävää, normaalisti se ei jaksa tasan tarkkaan kiinnostua sen pidempään ellei ole leipää. Ehkä mussa on niin paljon charmia että ponikin viihtyy lähellä ;) Aika sosiaalinen pikkuponi sieltä läskin ja talvikarvan alta rupeaa kuoritumaan :)
Hauskaa oli taas jälleen kerran, ja mustelmia varmaan löytyy huomenna ;) Ei se lumi kuitenkaan ihan kaikkia putoamisia pehmennä ;)
