Ulkona oli aika mahtava ilma, ihan vaan yksi tai kaksi astetta pakkasta ja aurinko paistoi aika superihanasti taivaalta <3 Ponitkin rupeavat vaihtamaan jo hiljalleen talvikarvaa pois, ja se jos joku on kevään merkki! ;) Okei, vielä on tammikuu, mutta toivossa on hyvä elää... :D
Tänään oli kaikenkaikkiaan tallin osalta oikein onnistumisten päivä!
Kuten eilen sanoin, tänään oli Muorin vuoro päästä ensin treeniin. Muori linnottautui tapansa mukaisesti tarhan perimmäiseen nurkkaan... No minä sitten kävelin ponin luo, pistin riimun päähän ja pikkuponi lähti ihan suosiolla mukaan. Se vaikutti jotenkin vähän tylsistyneeltä, ja lagasi vain koko harjauksen ajan ihan aloillaan. Mietittiin Tiinan kanssa olisiko eilinen kaahaus vähän purkanut ylimääräisiä energiavarastoja, ja tänään voisi olla sitten rauhallisempi päivä.
Muoriin tuli kyllä ihan eri tavalla eloa kun saatiin sille suitset päähän ja kun kipusin selkään. Siinä vaiheessa pikkuinen pirsityi, ja yrittipä se jopa ravata kentälle... Kentällä sai ensin vähän pidellä, mutta sitten Muori asettui ihan kivasti vain kävelemään. Se malttoi ihan totta kävellä! :)
Olin jo valmiiksi päättänyt että Muorin kanssa kokeillaan puomeja, ja yhtä ristikkoa tänään. :D Niimpä kentälle kasattiin puomeja ja ensin ravailtiin ja käveltiin puomien yli. Pitkällä sivulla oli kolme puomia. Molemmissa askellajeissa puomit kolisivat aika lahjakkaasti! Muori ei pahemmin vaivautunut jalkojaan nostelemaan, ennekuin kokosin hiukan ravia ja ratsastin sen paremmin puomeille. Innoissaan se kuitenkin oli kovin puomeista, ja korvat hörössä se tuli joskus laukallakin yli, vaikka ravissa oli tarkoitus puomit ylittää :)
Kun puomeja oltiin ravailtu molempiin suuntiin tarpeeksi, tein keskiympyrällä parit laukannostot, ja sitten kentälle kasattiin ristikko. Parit laukannostot menivät ihan hienosti, lukuunottamatta sitä kertaa kun Muori päätti jatkaa ihan omia teitään keksiympyrältä pois, ja minä luulin että tarkoitus oli mennä siinä ympyrällä ;) No, tasapaino järkkyi ja stunttasin taas jaloilleni ponin viereen, suoraa laukasta! :D Kun sitten yritin kavuta uudestaan selkään, ja kun sain jalan ponin selän päälle, se piru rupesi pukittelemaan paikallaan! Kaikenlisäksi se astui maassa olevan jalkani päälle, että en edes päässyt liikkumaan!! Aika törkeän juoni olento! Lennähdin sitten istuvilleni mahaan ja siinä vaiheessa ponikin suvaitsi päästää jalkani sen jalan alta... :D
Joka tapauksessa, ruvettiin sitten hyppäämään ristikkoa. Tässä kuva meidän ristikosta! Aika huiman kokoinen, eikö vain? ;)
 |
| Arvo on menossa mukana :D |
Arvo koiruus oli oiiiiiikein innostunut miedän esteestämme, ja ylipäätään esteen hyppäämisestä! Olihan ponissa vauhtia oikein kovasti ja niimpä Arvo juoksi pitkin poikin aidan viertä toisella puolella aitaa. :D Siinä se kuvassakin odottaa uutta hyppyä ;) Joskus Arvo säesti vähän lisää potkua laukkaan, kun se haukahti pari kertaa muutamaa metriä ennen estettä... :D Poniin tuli vielä ripaus lisää vauhtia!
Muori innostui kauheasti ensin puomeista, ja esteestä se tykkäsi myös! Tultiin kuulkaa hurjaa laukkaa esteelle :D Ensin esteen edessä oli apupuomi, mutta se tuntui vain vaikeuttavan Muoria, joten puomi otettiin pois. Tiina toimi ratamestarina kun me Muorin kanssa jyrättiin esteestä läpi :D Aluksi ponin ponnistuspaikka oli vähän hakusessa, mutta se löytyi nopeasti oikeassa kierroksessa. Oikea kierros on Muorille helpompi, ja esteen ylitys oli helppoa.
Vasemmassa kierroksessa sai tehdä töitä ennenkuin päästiin puhtaasti yli. Muorille tuli esteelle vähän huonosti askeleet, ja aina se pudotti. Mutta joka ikinen kerta Muori kuitenkin hyppäsi, vaikkakin vähän liian kaukaa tai vähän liian läheltä! Se hyppäsi, ei kiertänyt tai kieltänyt kertaakaan! Vasempaan suuntaan hyppy olikin huomattavasti vaikeampi juttu, ja väännettiin sitten niin kauan että sain ponin sen verran kasaan ja laukkaa kootummaksi, että päästiin sitten hienosti ainakin kerran puhtaasti yli! Siihen puhtaaseen suoritukseen sitten lopetettiin hyppääminen, kun se puhdas ylitys oli aika väännön takana.
Siinä sitten Muorin kanssa loppuraveja kahdeksikolla ja urallakin. Kaikinpuolin Muori oli tosi kiva ratsastettava, se oli energinen, mutta kuuliainen! Oikein kivasti kuunteli pohjeapuja ja pidätteitä. Mentiin myös pohkeenväistöä käynnissä, ja ihan hienosti sekin sujuu! Etuosakäännökset se tekee kuin mestari nykyään. :D
Muori oli yllättävän hikinen, oikeastaan se oli tosi hikinen. No, läski lähtee ja sillä oli silminnähden hauskaa koko hyppimisen ajan :D Lopuksi tehtiin vielä loppuleikkiä, ja tällä kertaa Muori seurasi tyynesti minua mihin päätinkin liikkua. :) Palkaksi se sai palan leipää, mutta se seurasi minua ennekuin olin näyttänyt sille leipäpalaa :P
Talutin Muorin sitten takaisin harjaukseen, ja vetelin märät karvat suoriksi. Sen kintut olivat kyllä todella hupaisan näköiset, kun jalat olivat sen verran hionneet että jalkakarvat olivat lysyssä ja ponin kintut näyttivät ihan sellaisilta bambutikkujaloilta. Vuohiskarvat olivat kuitenkin ihan pörrössä, niin yhtälö oli aika mielenkiintoisen näköinen :D Sillä on ihan julmetun paljon sitä karvaa vuohisissa!
Muori topattiin loimien sisään kuivumaan, ja tehtiin uhrin vaihto. Manti olikin oikein halukas töihin, ja niimpä vaan harjasin karvat suoriksi ja putsasin kavioit puhtaiksi samalla kun Tiina laittoi suitset Mantille. Näpersin Mantin harjaan reilun kokoisen kauhukahva letin, sillä minulla oli mielessä laukannostoharjoitukset... ;) Pihalla sitten punnersin sen selkään, ja matka kohti kentää alkoi.
Tarkoituksena oli työstää laukannostoja, ja sitten käydä edelleen läpi niitä pohkeita ja niiden merkityksiä. Ette usko kuinka tarkka Manti on! Se tasan tarkkaan karkaa ympyrältä ulos, jos ulkopohje ei ole kiinni ja tee työtään. Se ymmärtää todella hienosti pohkeiden merkityksen, ja kuuntelee koko ajan tarkkaavaisesti mitä pyydän siltä. Keskiympyrällä pystyin taivuttamaan ponin päätä reilusti sisäänpäin, ilman että se karkasi uralta sisään! Se kuunteli niin paljon sisäpohjetta, että pysyi uralla, vaikka päätä taivutettiinkin ihan reilusti sisään. :D On se niiiiiin Hiano!
Taivutus molempiin suuntiin keskiympyrällä onnistui, ja olin ihan onnesta soikeana kun poni toimi niin hienosti :)) Kun oltiin tahkottu näitä pohjeharjoituksia ja lämpätty ravissa kahdeksikolla, ruvettiin pohtimaan mistä kohtaa laukan saisi helpoiten nousemaan. Manti ei muuten tarjonnut matoravia paljon ollenkaan, lopussa hieman, mutta muuten se meni ihan kunnollista ravia eteenpäin! Hieno juttu!
Tiinan kanssa sovittiin että nostan laukan pitkän sivua edeltävästä kulmasta, ja ihan ilman Tiinan apua. Ravattiin siinä uralla sitten reippaasti kohti kulmaa, ja kulmassa annoin laukkapohkeet ja äänikäskyn "laukka!" ja niin me laukattiin!!!! Anteeksi huutomerkkien korostus, mutta se oli aivan mahtavaa! Laukka nousi ihan kevyesti, ja Manti syöksyi taas laukkaan ihan innoissaan :D
Laukannostojen kanssa on vielä paaaaljon työstämistä, ja monen monta kertaa saan vielä maistaa lumen ja hiekan täyteläistä makua :D Tänään taisin tippua kolme kertaa, tai neljä? En ole ihan varma, ei pysy enää laskuissa mukana :D Manti tosiaan kokeili taas kaikenlaista, jumitti suoraa laukasta keskelle uraa -> lensin kuperkeikan kautta kaaressa alas selästä ja mätkähdin hankeen... Tälläisiä kaikeinlaisia pikkujuttuja tapahtui sillointällöin, mutta pääasiassa Manti laukkasi todella mallikkaasti!
Tämä oli vasta toinen kerta kun Mantin kanssa nostettiin laukkoja, ja olen ihan ihmeissäni kun poni toimi niin upeasti! Yhdessä kohtaa Manti rupesi kiukkuamaan nostojen kanssa, ja yritti sluibailla hommasta. Se rupesi kiemurtamaan uralla eikä enää nostanut laukkaa, pysähteli ennen lyhyttä sivua. Yritti siis vaan karistaa minua selästään! :D Onhan se varmaan hauskaa kun kumahdan tantereeseen, ainakin ponin mielestä ;) Otin sitten lopuksi tosi tiukan linjan sen pelleilyn kanssa, eikä tarvinnut kuin pari kertaa ojentaa vähän kovempaa raipan kanssa niin johan loppui pysähtelyt ja kiemurtamiset. Ja laukkakin nousi oikein mallikkaasti ;D
Lopetettiin sitten nostot tuohon viimeiseen oikein onnistuneeseen nostoon. Tehtiin vielä ravikahdeksikkoja ja muutenkin loppujäähdyttelyä ravissa. Kaikenlaisia kiemuroita, mutta lähinnä sitä kahdeksikkoa. Tänään ei Mantillakaan ollut mitään tarvetta kiukuta kahdeksikolla, oikeastaan siksi koska itse taas tajusin ratsastaa sitä oikein, niin loppui turha vääntäminen. Se on tarkka tyttö, eikä tasan anna mitään ilmaiseksi!
Loppuravien jälkeen kokeilin ihan piruuttani tehdä käynnissä väistöä. Se oli aika huikeaa, Manti väisti oikein mallikkaasti, kuin se olisi ihan pikkujuttu! :D Se oli ihan kunnollinen monen askeleen väistö! :D
Loppuleikiksi sitten käyntien jälkeen taas kokeiltiin perinteistä seuraa johtajaa. Tällä kertaa Arvo pääsi mukaan leikkiin, ja voi sitä koiran rimua kun se juoksi ympyrää minun ja Mantin ympärillä kun me käveltiin peräkanaa uralla. :D Arvo oli ihan innoissaan ja juoksi juoksemistaan vaan. Kokeilin taas sitä että jos minä juoksen, ravaako poni. Ja kyllä se olento sieltä nosti ravin perässäni :D Arvon riemu tuplaantui kun päästiin oikein juoksemaan! :) On se hauska koira. :)
Mantikin oli hikinen treenin jälkeen, ja lykättiin sille kasa loimia niskaan. Manti oli oikein yltiösosiaalinen harjauksessa, koko ajan pää kainalossa tai hinkuttamassa päällään kylkeäni, päätäni, olkapäätäni... Mitä milloinkin :) Kun sitten vietiin Manti takaisin tarhaan, Muori meni mököttämään yksin nurkkaan, ja jäi sinne. Vaikka Manti sai LEIPÄÄ! Minkähän herneen se on nyt vetäissyt nenäonteloonsa... :D Noh, katsotaan taas josko se olisi ensi kertaan mennessä leppynyt taas ;)
Tosiaan, oli oikein ihana päivä tänään. Koulussa oli kurjaa, mutta kaikki onnistumiset tallilla saivat olon aika upeaksi! :D Muorin kanssa meni paremmin kuin hyvin, ja Mantin kanssa vieläkin paremmin kuin tosi hyvin! Ihan mahtavia poneja molemmat, ja taas jään odottelemaan innolla seuraavaa tallipäivää. Ja ratsastusvyötä! Ei ole vieläkään kuulunut tilauksesta mitään...
Ratsastusvyön varalle on jo kaikenlaisia suunnitelmia, mutta ne ovatkin jo ihan eri tarinoita. :D
Loppuun vielä kuva Mantista tarhassa :) Taivas oli aika huikean värinen!
